Kysyitkö, mitä on onnellisuus?
Kysyitkö, miten sen saavuttaa?
Vastasinko,
onnellisuus on vain käsite,
uneen peittyvä syli, hämärä,
epätodellinen, hahmo jollekin jota ei anneta,
jota ei löydetä.
Vastasinko,
ei onnellisuutta ole,
ei onnellisuutta voi määrittää.
On vain ikuinen halu johonkin,
joka ei ole läsnä, joka ei ole saavutettava.
Tieto ei luo rakenetta, ei avaimia.
Vastasinko,
en tiedä mitä onnellisuus on,
on vain elämä, jonka jokainen avaa itselleen.
Vastasinko,
etten voi antaa vastausta elämälle,
avaimia onnellisuuteen, ei kukaan.
Vastasinko,
että onnellisuus on itsensä näkeminen,
sydämensä valot ja varjot, ymmärtäminen.
Vastasinko,
ettei onnellisuus ole olotila,
joka annetaan, luodaan, on jatkuvaa.
Vastasinko,
että onnellisuus on sisimmässäsi oleva tietoisuus,
on vain tultava lähemmäksi sitä mitä on, nähtävä sisimpänsä valo, tunnistettava se unen takaa.
Vastasinko että, elämä uinuu, kun etsii jotakin valmista, joka antaisi onnellisuuden käteesi,
ja etsiessään hukkaa etsimänsä, kun ei tiedä mitä etsii,
mistä etsii, kun etsii liian kaukaa
itsestään. Vastasinko,
vastaus on sinussa,
kaikki on valmiina sinussa,
ainekset sydämesi nähdä,
ei kenenkään tai minkään sinulle annettavissa,
ei tuotavissa sinulle, ei kerrottavissa sinulle.
Sanoinko,
että se on sinussa, uinuvana,
löydettävänä,
riippumattomana, syntyvänä.
Ei onnellisuutta saada tai löydetä,
se on. Kysyitkö, mitä on onnellisuus?
Kysyitkö, miten sen saavuttaa?
Vastasinko,
en tiedä mitä onnellisuus on,
on vain elämä,
jonka jokainen avaa itselleen.
Vastasinko etten tiedä,
sillä yritän nähdä enemmän.
Kysyitkö,
mitä minä tiedän itsestäni?
Kysyitkö,
olenko onnellinen?
Vastasinko,
en tiedä, ei onnellisuus ole käsite,
ei tahto nähdä ole viisaus.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


