Kuinka paloivatkaan silmäsi,
hehkuivat, sattuivat, koskettivat.
Värit hiljaiset, kuiskaukset lempeät.
Sydänyön tunnit, halu sydämeesi.
Hiljaisena, viipyvänä.
Kuin ohikulkien,
katsella ja nähdä,
päivien kulku, öiden vyö.
Tarttua ja koskettaa,
tahtoa, ja olla tahtomatta.
Läpäistä sydämesi yö,
hehkua ja olla hehkumatta.
Tavoittaa, ja särkyä.
Nähdä ja olla näkemättä.
Tuntea ja satuttaa itseni sinuun.
Unohtaa, kuolla, ja herätä silmiesi paloon.
Kuinka se sattuikaan!
Nähdä sydämesi valo,
silmiesi syli, värien tie.
Oivallus miltei mahdottomaan.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi