hymyilen pitkästä aikaa,
olen voittanut jotain!
oman tuskani ja vihani,muiden ihmisten mielipiteet!
ei katkeruutta, ei ahdistusta.
ei jokahetkistä painetta päässä.
tiesin että jonain päivänä helpottaa,
tai ainakin tahdoin uskoa niin.
tiesin että vielä jonakin päivänä
vahvistun ja nousen
en katso enää itseäni muiden silmillä
kuten sinun
vaan omalla sydämelläni
tiesin että olen kaunis,
mutta peili väärensi kuvan tuskalla
nyt kuva on selkiintynyt
ja olen tyytyväinen
tiesin etten ole aina syyllinen
sinun pahaan oloosi,
mutta uskoin niin ennen
ja niin me syytimme molemmat minua
mutta tänäänkin paistoi elämääni aurinko
tuulet oli puhaltaneet pilvet pois
hymyilen jälleen
ja sydän lepää
minä selviydyin
ja huomasin jälleen
että mikään tuska ei kestä ikuisesti
mitkään pilvet ei pysty loputtomiin estämään
auringonpaistetta,
mitkään kahleet ei sido loputtomiin
vaan kaikkeen olemassaolevaan
löytyy helpotuksen avain
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olen myyty tälle runolle! Aivan mahtava!