Mä oon pahoillani pahoista sanoista,
mut minkä mä itselleni voin.
Mä pidän susta vieläkin
ja tiedän et mä mokasin.
Mut kun mä soitan ja tekstaan
ja sä et vieläkään vastaa.
Se satuttaa.
Mä tahdon pyytää anteeksi,
vaikka se ei riittäisi.
Mä niin tahdoin sut kokonaan,
ja tahdon niin vieläkin.
Sua on vaikea tavoittaa,
en mä sanojani sanottua saa.
Mut ehkä tää säästää meitä molempia,
riidoilta ja surulta.
Eihän se ikuista ois ollutkaan,
lopuks se ois kumminkin tullut sattumaan.
Ja kuka haluaa särkyneen sydämmen?
- Minä en.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
