Univelat

Yhden yön vielä
jaksan kantaa unesi
yhden yön kestän
näillä mailla vaarallisilla

Univelat voi maksaa joskus
tänään minä valvon
ja taistelen yhden unen vielä
vielä jaksan taivaltaa
loppumattomilla poluilla

Olen reilusti velkaa kuolemalle
mutta lupaan maksaa takaisin
Olen väsynyt elämään elämättä
turhautunut selittämään
ymmärtämättä

Oli aika
jolloin kykenin
valittamaan
Oli aika
jolloin kaikki
kuuntelivat
Oli aika
jona kerrottiin satuja
saavuttamattomia
Nyt
olen satua
liian pahaa
Nyt
en voi olla
todellinen
Nyt
Kaikki on liian
irrallaan

Aika syö minua nopeasti
en ehdi huutaa, pelastua
hiljenen, kuolen sisälleni
minusta jää sieluton ranka

Ja tänä yönä
en anna ajan viedä minua
yritän ottaa takaisin
ajan varastamia hetkiä
sielussani