Pelon siemen

Runoilija Ada Kilpi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 15.7.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kaukana kotoa
itseltä salassa
syleilen tähdenlentoja
unelmien puutarhasta

Kaipauksen kyljessä
harmaantuvassa haaveessa
painajaiseni kuultavat
ruskaa vasten

Jos hengityksesi kiihkoisa
ei enää eläisi minun ihosta
jos sydämesi avara
sykkisi toisen rinnassa


Käyn pimeintä
silmiin katsomaan
pelon siemenestä
puuksi kasvanutta

Suljen sieluni
ainoalta oikealta
huudan tuskaani
hiljaisuudeksi kiteytynyttä
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavan kaunista,...niin surumielistä sanailua.

Tässä liikutaan monella tavalla yömaisemassa. Itsetutkiskelua, pohdintaa, muistoja ja ripaus loitsumaisuutta. Lopuksi tulee mieleen, että on hetki kohdata jokin väistämätön.

huh... ahdistavaa, mutta silti niin mielettömän kaunista!

Koskettava runo ja hienoja vertauksia.

Koskettavan kaunista,...niin surumielistä sanailua.

Tässä liikutaan monella tavalla yömaisemassa. Itsetutkiskelua, pohdintaa, muistoja ja ripaus loitsumaisuutta. Lopuksi tulee mieleen, että on hetki kohdata jokin väistämätön.

huh... ahdistavaa, mutta silti niin mielettömän kaunista!

Koskettava runo ja hienoja vertauksia.

 

Käyttäjän kaikki runot