Makasin hiljaa kyljelläni, kuuntelin omaa hengitystäni,
miten mekaanista se voikaan olla?
Kuulen kellon tikityksen keittiöstä, kuulen naapurin haukotuksen viereisestä talosta, kuulen tuulen äänen, kun se osuu lumihankiin ulkona, kuulin hiljaisuuden
Olin jäässä, tyhjänä, mutta silti liikaa kokeneena omassa sängyssäni tänään, tänään kun aamu teki jo tuloaan, unet eivät vieläkään, tänäänkään olleet saapuneet luokseni, miksi ne olivat poissa?
Tunnen hengityksen niskassani, vaikka kieltäydyn tuntemasta mitään, tunnen etusormesi hiveloivän korvakoruani, kuiskaat jotain, mitä minä en kuule
Käännät minut selälleni ja sitten herään
et ollutkaan täällä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
