Ruusut

Ruusukimpun ojennan
kainalooni sinut otan
vajoamme vielä hämärään
elämän varjoihin

penkki ja puisto tiellä

tämän pienen maailmamme näyttämöllä
on omassa roolissaan sen sivu raiteilla
ja odottaa

että kiskot vievät etelään

minkä taakseen jättää
sen kohtaa jossain missä lie
vaikka silloin jo kasvoihin on aika syöpynyt
jotain rakasta aina löytää uudestaan

alla täysikuun

kuvajaiset lammikoihin piirtyy
pienissä ympyröissä kaikki toisiaan lähenee
kuihtuneita ruusuja maljakossa nään
mennyt kiinni saa ...