Katkeruuden sade

a-osa:
sade kehtoa keinuttaa
antaa lapsen nukahtaa
yksin kylmään sateeseen
pylväshaavan katveeseen

pimeä syliinsä ottaa
tämän lapsen, joka kantaa
harteillansa suurta voimaa
kuoleman karheaa viittaa

b-osa
katkeruuden sateeseen
voimattomaan ilmeeseeni
hukkuu huuto eilisen
menetetyn vapauden

kuukausia odotin
luulin että muuttuisin
en halunnut menettää
en ketään enää myrkyttää

a:
lapsi, suljetuin silmin
näkee sen, mitä pelkäsin
elämästä niin kornin tein
uskottavuuden kun vein

häpeä mielessäni piinaa
onni kai vain pelkkää lainaa
mieleni saa sekaisin
katkeruuksista kuuluisin

(b-osa)

c:
suudelmankin jäädyttää
rakkaus, kun sen pelkistää
eihän valoakaan nää
kun yö lainaa värejään

hukun melankoliaan
en pysty siinä kahlaamaan
se kaiken tieltään tuhoaa
peilistä katson murhaajaa>