Jääprinssi!
huusin yöhön kuin järjetön
lokakuussa, kun joutsenet eivät joutuneet,
vaikka jalat jäätyivät loskaan
minä mietin, ovat silmäsi palanut jää
etkä keijuihin rakastu koskaan
Rakkaus on vain ystävyys,
joka lensi liian lähelle tulta
sielun synkkyyteen kevät on kirjoitettu
ja sen siivissä hohtaa taas kulta
Kuka keksikään säveltää kevään
kirjoitti rivien väliin: allegro, ja nauroin
Heräsin aamuun, jonka säteistä unelmoin
Ikaros, hiustesi hiekanruskeat kosket
hiirihaukan hiiltyneet siivet taas taittuneena uneen
Kuka sävelsi unelman toteutuneen?
Älä lennä liian lähelle Jumalan kasvoja...
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis.~ Ihania rinnastuksia ja kuvauksia tässä. Syvä ja mystinen tunnelma upottaa runoon sisälle ja antaa ajattelemisen aihetta. Loppu on todella kaunis ja maaginen. Pidin todellakin.~
Kaunis.~ Ihania rinnastuksia ja kuvauksia tässä. Syvä ja mystinen tunnelma upottaa runoon sisälle ja antaa ajattelemisen aihetta. Loppu on todella kaunis ja maaginen. Pidin todellakin.~