Jäljet

Runoilija SISever

nainen
Julkaistu:
7
Liittynyt: 26.2.2009
Viimeksi paikalla: 26.8.2016 13:47

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
21.5.1990

Polte on jumalten lahja
se kylmäävä kaipuu ja pakkomielle,
kun hiilenpala nyrkissään
laskettiin lapsi elämän tielle...
 
 

Joutsenten valkeat vasket
soittavat preludin marraskuulle
Tulen takana kuurainen jänkä
kuin savun laveeraama akvarelli

Menin metsään suremaan
En enää edes osannut
Etsin aavelentoa tienvarsilta
ja riekonsulkia sammaleelta

Yritimme eksyä sinne
Kadota kuukkelinhuudoiksi
Siellä sinun kuuranvalkea tukkasi
oli tuulen taittamaa tupasvillaa

Isä, kun olet joutanut
korpiksi kelonoksalle
ukkoteereksi aavan ulapalle
Minun siipeni kantavat kyllä

Vaikka vielä kylmä käy kainaloihin,
etkä odota ojapaikoissa
Kerran näissä kairoissa jälkiini astuu
poikani, jolla on poskipääsi

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienosti kirjoitettu.

Hieno, kaunis ja ihania vertauksia!

Upeaa sanataidetta. Yhtenäistä kompuroimatta etenee kirkkain katsein ja huipennus lopussa, vain harvat tekstit ovat koskettaneet selkäpiihin. Tässä tunsin suosikin.

 

Käyttäjän kaikki runot