Näkymätön sisältä

Sinä tiedät sen, minkä minä vain aavistan.
Olet näkyvää päältä, mutta näkymätön sisältä.
On kovan kuoren alla kypsymätön sisusta
vailla omaa arvostusta.

Yritit hetken ajan näytellä, ettet ole sinä.
Se näytös loppui ilman aplodeja.
Olit kuin kala kuivalla maalla
tai lintu ilman siipiä.

Ja siipirikkona yritit taivaan yli kiitää,
läpi myrskypilvien lentää.
Se matka päättyi rankkasateeseen,
viiltävän kylmään totuuteen,
olet erilainen kuin muut.

Kaappisi ovea haluat kiinni pitää,
mutta mitä sen on väliä,
kun joku verenhimonsakin näyttää
ja muutaman sielun taivaaseen laukoo.

Kuoresi alla sinun on vaikea hengittää.
Se ehkä herkkyyttäsi suojaa,
mutta auttaako se mitään,
jos vaille hyväksyntää jää.

Siipirikkona yritit kanssani kiitää,
läpi sinitaivaiden liitää.
Se matka päättyi ukkospilvien jylinään,
siihen totuuteen viiltävään,
olet erilainen kuin muut.

Heikkoutesi peität kovilla teoilla.
Ne kyllä jäävät ilman vastalauseita.
Päältäpäin olet suuri sankari,
mutta sisälläsi ehkä surujen konkari.

Et halua sisintäsi paljastaa,
se voisi liikaa ahdistaa.
Tahdot olla näkymätön sisältä,
se voi silti päältäsi näkyä.

Kun siipirikkona yritit taivaamme yli kiitää
läpi myrskypilvienkin lentää,
se matka päättyi meren kuohuntaan,
eivät siivet kantaneet etelään.