Ajatuksia pimeässä illassa

Ulkona on pimeää,
olen huoneessani.
Ihmettelen elämää,
enkä mitään muuta.

Radio huutaa,
yritän soittaa sulle.
Puhelin tuuttaa,
kuuluu vaimeaa pirinää.
Vastaat puhelimeen,
olen paniikissa.
En sano mitään...
Kysyt: "kuka siellä?"
En vastaa...

Miksi olin hiljaa...
Rakkaudestako ?

Olin paniikissa,
johtuen Sinusta.
Sinä jota rakastan,
enemmän kuin elämääni...

Ihmettelen,
miksi kärsin ?
Kärsin,
koska olen kuolevainen.
Kuolevainen,
koska en ole lähelläsi.

Huudan kuulle.
Huudan,
koska olen yksinäinen.
Miksi en ole hiljaa ?
En voi,
ethän Sinä ole täällä.

Huudan,
koska se helpottaa.
Se helpottaa tuskaani,
tuskaa joka ei poistu sielustani.
Ei ilman Sinua.

Tarvitsen Sinua.
Rakastan Sinua.
Olethan minun ?
Yksikin pieni sana,
se riittää.