Vain tuulen henkäyksen
voin tuntea ihollani
en enää kosketusta ihmiskäden
vain tuulen henkäyksessä
voin kuulla kuiskauksen
kuiskauksen kovin hiljaisen
hetken seison
ihmettelen
sitten huomaan
kuiskaavani itse
huokauksena hiljaa
pidä minusta kiinni
katson ympärilleni
autiota, niin autiota ja yksinäistä
ja totean
ei kai tässä auta
kun jatkaa matkaa
ja kuiskata hiljaa
pidä minusta kiinni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella ihanasti kirjoitettu runonen.