Saisinko raottaa ovea hieman, että näkisin rakkauden.
Vaikka vain vilaukselta ensin, jotta kiinnostukseni heräisi.
Voisin myös tarkastella sitä avaimenreiästä ja olla hiljaa, etten vain säikyttäisi sitä pois.
Saisinko hiipiä jouluna ikkunan taakse, kuin tontut, tirkistelisin verhon kulmasta
ihastellen rakkautta, sen lumoa, sen hohtoa.
Jos rakkaus ei kuitenkaan huolisi minua, niin saisinko itkeä hetken sen olkaa vasten
astua sisään siihen huoneeseen jota rakkaus pitää kotinaan.
Olisin siinä pienen hetken vain.
Sen pienen hetken jotta itkuni lakkaisi.
cc-kaupallinen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
