Sä et ymmärrä paljon mä susta välitin, sä annoit ymmärtää ja päästit lähelles.
Mä olin onnellinen, mut sit se loppu ja mun unelmat repes, sä revit ne pieniksi riekaleiksi.
Sä tiesit kuinka haavoittuvainen olin menneisyyden jäljiltä, mut nyt säkin olet menneisyyttä.
Ei ole enää ketään tässä maailmassa joka voisi paikata mun menneisyyden arvet, ei ketään joka mun haavat hoitaisi.
Enkä halua päästää ketään lähelleni jotten pettyisi ja ettei heistäkin tulisi taas yksi tahra lisää menneisyyteen.
Sä olit se viimeinen pisara taivaalta, ja kuivuit pois näyttäen ettei aurinkoa tulisikaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
