Tahdon kietoutua vielä untuviin,
vaikka unilaiva rantautui laituriin.
Idästä jo pilvet taivaalle aukee,
aurinko paistaa, olo on raukee.
Mä olen laiskiainen lomalainen,
silmät sikkurassa unimainen.
Ilmestys kuin pahimman heittiön,
askeleet raskaat löytää keittiön.
Kahvia juoden, aisteja palvoen,
unessa vielä, vain sydän valvoen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| tavis | Rak...rak...rakkautta | 5.7.2006 | 2 | Runo |
| tavis | Odotanko turhaan | 5.6.2006 | 3 | Runo |
| tavis | Sielun sivellin | 23.5.2006 | 2 | Runo |
| tavis | Ikävä | 9.5.2006 | 2 | Runo |
| tavis | Liian vähän askeleita | 11.4.2006 | 1 | Runo |
| tavis | Valvoen | 4.4.2006 | 2 | Runo |
| tavis | Ruusupuu | 28.3.2006 | 3 | Runo |
| tavis | Sinulle | 28.3.2006 | 3 | Runo |
| tavis | Elämän lehti | 3.3.2006 | 3 | Runo |
| tavis | Polku | 25.2.2006 | 1 | Runo |
Kommentit
oon lukenu pari kertaa. hymyilyttää.
Tuli itsellekkin ihan pehmeä ja lämmin olo kun tätä luin. ihanasti kerrottu hitaasta heräämisestä!