Minä näin väistyvät puut metsässä,
kun kävelin niiden läpi
tehtaiden piiput,
joista jokainen sylki kaunista harmaata
ja taivas muuttui mustaksi
minun kaupunkini,
illalla ja yöllä
tähtiä taivaalla,
joiden loistosta ei ollut jäljellä,
kuin kirjoitus runoissa,
siitä kuinka sitä joskus oli
minun kaupunkini
minä menetin hänet ja sen
minä menetin meidät ja ne
ja minä olen vihainen
ja katson surullisin silmin vastaantulijoita
ja mietin
miksei kukaan tule puhumaan
minun kaupunkini
eikä kukaan tule puhumaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tästä tulee mieleen eräs pikkukaupunki, jossa olen varttunut. :)