Päivien pieniä kikatuksia.
Sadepisara nenänpäähän,
Teen tuoksu aamulla pöydässä.
Olen oman elämäni Amélie,
siksi voi ihmetellä ja yllättyä aina hurjemmin kristallinkirkkaassa aamukasteessa.
Ja yöllä tähdet ehkä ihmettelevät minua takaisin,
niin voisin ajatella.
Eihän kukaan veisi tätä kaikkea minulta pois?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Bedtimestory | Yksinäinen umpikuja. | 18.6.2008 | 2 | Runo |
| Bedtimestory | Liikaa. | 18.6.2008 | 2 | Runo |
| Bedtimestory | Johdatus. | 1.7.2007 | 0 | Runo |
| Bedtimestory | Pieniä hymyjä. | 1.7.2007 | 1 | Runo |
| Bedtimestory | Ei niin musta tunne. | 1.7.2007 | 2 | Runo |
| Bedtimestory | Vangittu vuosi. | 9.4.2007 | 1 | Runo |
| Bedtimestory | Kenen sana? | 11.12.2006 | 0 | Runo |
| Bedtimestory | Epäilykseni haaveestani. | 11.12.2006 | 0 | Runo |
| Bedtimestory | Ei tänään | 11.12.2006 | 1 | Runo |
| Bedtimestory | Olethan? | 4.10.2006 | 0 | Runo |
Kommentit
Älä anna kenenkään viedä sitä pois. Kaunis, elämään kaksinkäsin ja koko sydämellä tarttuva runo.