Siitä jo yli kuukausi,
enkä unohtamaan kykene.
En haluaisi iltaisin itkeä,
en haluaisi sun perään pyrkiä.
Mutta mieltäni painaa asia,
jota kerennyt en kertoa.
Mä sua rakastan koko sydämestäin,
ja muistoissain sulle kerron sen.
Et sitä kerennyt mun suusta kuulla,
ja sitä kadun täysikuulla.
Kuinka olin niin helvetin typerä,
etten sitä sanomaan saatanut kyetä.
Emme tavannet toisiamme usein,
mutta kun yhdessä olimme, me nautimme.
Haluaisin ne jokaiset hetket takaisin,
halata ja rutistaa lujemmin.
Mutta eniten tahtoisin kertoa,
että olet mulle rakas.
Selite:
En pääse siitä yli, ehkä koskaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jos toista aidosti rakastaa ei siitä kuukaudessa kyllä pääsekkään yli
Tiedän miltä siusta tuntuu <3
Muuten tuosta kun sanoit tuolla että runoista on tullut "teinimassa-ilmiö" niin sitä ne ovat olleet kohta siitä asti ku nuoret ovat kirjoitelleet runoja
Ja minä en ainakaan sen takia aijo lopettaa
Aivan sama mitä ne ovat..
Pidän siitä mitä teen <3 ja tuskin lopetan koska se helpottaa oloani
Mutta asiaan.. nätti tämä runo^^ tykkäsin