Surun rannalla.
Upotan hiekkaan
varpaat.
Olo epämukava.
Hiekkaa housuissa,
tukassakin.
Kerros kerrokselta
riisuudun.
Ei helpotusta.
Viimeiset hiekanjyväset
karisevat.
Ajan myötä.
Hitaasti,
mutta pysyvästi.
Selite:
Suru tarvitsee aikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo :)
Niinpä, vain aika tuo helpotusta...haikean kaunis, hyvä runo
Kiitos sanoistasi : )