Katson pimeään
näkemättä mitään.
Sumun verhotessa tieni,
törmäilen sokkona
epävarmuustekijöihin.
Tahdon raottaa,
verhoa,
nähdä
varpaitani pidemmälle,
lyödä elämän sumuvalot päälle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Katson pimeään
näkemättä mitään.
Sumun verhotessa tieni,
törmäilen sokkona
epävarmuustekijöihin.
Tahdon raottaa,
verhoa,
nähdä
varpaitani pidemmälle,
lyödä elämän sumuvalot päälle.
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
marjoska | Painava seuralainen | 14.5.2015 | 0 | Runo |
marjoska | Kahlittu | 4.11.2013 | 0 | Runo |
marjoska | Joukossa yksinäiset | 31.10.2013 | 0 | Runo |
marjoska | Atomina äärettömyydessä | 13.4.2013 | 1 | Runo |
marjoska | merenpohjaan painunut | 9.10.2012 | 2 | Runo |
marjoska | niinkö siinä kävikin | 15.10.2010 | 4 | Runo |
marjoska | vetisellä suolla | 12.10.2010 | 4 | Runo |
marjoska | Tahtoisin | 19.9.2010 | 1 | Runo |
marjoska | elämän sumuvalot | 29.1.2010 | 4 | Runo |
marjoska | pianon edessä | 14.1.2010 | 0 | Runo |
Kommentit
Hieno vertaus. Löytyisköhän itseltäni ne sumuvalot myös..
mutta eikö elämästä katoa mieli kun epävarmuustekijät muuttuvat näkyväksi valoksi?
herätit ajatukset
Aika hyvä metafora... Näin kun itsekin nyt opettelee ajamaan. :D Ja ehkä vähän elämäänkin.
hyvä