Same old

Naama kuntoon, hiukset kuriin, oon mä ihan ookoo,
nyt, kävele,
astu sisälle,
ja täällä sitä ollaan taas.

Tutulta näyttää.
Istu alas, levoton, tärinä, lopeta.
Ei, nouse seisomaan, pakko kysyä itseltään
Miksi taas tulinkaan?

Näin kun olit siinä ja menit taas,
mitähän tuokin oli olevinaan.

Lopulta!
Sama tilanne, melkein.
Koitan nauraa, tää ei oo niin vakavaa,
eihän vaan?
Ilmeesi on vakava, no mikähän nyt taas.

Ahdistaa.
En keksi enää sanottavaa.
Kävelet poispäin, miten et ikinä mitään huomaa?
Hei hei ja tässä tää oli taas.
Jalat ei kanna takaisin.
Masentaa.

Yöllä en nuku.
Mielessä ne siniset silmät ja se kun sanoit,
siis, miksi helvetissä niinkin menit sanomaan?
Annetaan olla vaan, just niin.

Kuten arvata saattaa,
kohta olen siinä taas.