Valot siniset

Runoilija 30809c66eea37aaa8c653591e4a36da8

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.8.2007
Viimeksi paikalla: 11.10.2019 23:12

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Minä ikkunaan seisomaan jään
kun valot siniset välähtää
ei voi sydän vielä ymmärtää
tätä kylmää ja tyhjää, pimeää

En katsoa tahdo, mutten silmiä ummistaa
nyt kun rakkainta katsoo, se satuttaa
mitä nähnyt oon, tahdon unohtaa
vaikka kaikkeni tein, yritin auttaa

Hetkeä ennen kuulin äänen sen
nyt kaikki on pimeää, voi ymmärtää en
kuinka hengen voi viedä toisen ihmisen
miten kestää voi, tän hiljaisuuden?

Valot siniset välkkyy silmissäin
muista en, miten tähän jäin
ei enää vereni virtaa
ei sydän lyö, on tullut kai loputon yö

Kun silmäni suljen sen tajuan
minä hiljalleen täältä katoan
hän loppuun vei mun maailman
enää pelastu en, vaikka haluan
uneen ikuiseen hän näkee mun sammuvan

Selite: 
Tavoitteenani oli kuvata rakkaansa surmaaman ihmisen viimeisiä tuntemuksia.
Kategoria: 
 

Kommentit

rankkaa eli loistavaa pidin paljon

Otsikko toi mieleen heti poliisiauton valot
mielleyhtymä vain voimistuu runon edetessä.
Runon tunnelma on epäuskoinen, lievästi hätääntynyt ja kysyvä. Se nousee kohti loppua, eli runosi paranee, syventää otettaan.
Kerronta on kuokuttava, hienoa sanan käyttöä

 

Käyttäjän kaikki runot