Katseen, hän tunnisti sen
ei enää ollut hän keskellä ystävien
kuin ois kerrasta kaikki otettu pois
ehkä helpompi poissa olla ois
Oven sulkee takanaan
ei ala murehtimaan
kaikki entinen jäädä nyt saa
Muistelee rakkaitaan
jotka vienyt jo maa
eikä koskaan hän kotiinsa palaa
Yksin, pimeyteen yön
hän astuu ja on matkalla loputtomaan
ei enää harkita saa, kuinka ois
jos kaiken vain unohtaa vois?
Oven sulkee takanaan
ei ala murehtimaan
kaikki entinen jäädä nyt saa
Muistelee rakkaitaan
jotka vienyt jo maa
eikä koskaan hän kotiinsa palaa
Kellot, soi merkiksi sen
ei hän takaisin tuu enää koskaan
Häntä suremaan jää monta ystävää
joista tietoinen ei ollut lain
Oven sulkee takanaan
ei ala murehtimaan
kaikki entinen jäädä nyt saa
Muistelee rakkaitaan
jotka vienyt jo maa
eikä koskaan hän kotiinsa palaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella tunteellinen ja surullinen, haikea. Sai oman olon myös haikeaksi ja sanoma oli niin surullisen kaunis