A n t e e k s i

Runoilija The Siren

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.12.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Arvaa mihin kiinnitin sussa eka huomion? Siihen, ku sä halailit kaikkia, sun silmiis, ja hymyys. No, se selittääki kaiken, miks en uskalla
kattoo sua kauaa silmiin, koska sulaisin. Sun hymyki on sellanen, hassu.
En ymmärtäny aluks, miks meidän luokan Heli ei tykänny susta, sähän olit mukava, kuuntelit ku sulle puhu joku, sulle pysty
puhuu mistä vaa, olit vaa niin kiltti. Oon monesti Heliltä kysyny et miks se ei tykkää susta, se ei sanonu. Jonnakaa ei kuulemma tienny.
En tiedä olinko hullu, vai muuten vaa tyhmä, ku menin ja tykästyin suhu ja sitä myöte rakastuin. Sä et vaa tienny sitä.
Olin yhtenä päivänä kirjastolla Jonnan kans, sä olit kans siel Iidan ja Anun kans, ja sinä päivänä oli minari, disco, ja me ei oltu Jonnan kans
kauaa kirjastol, lähettii kattoo keitä discos oli. Mut, ei me sielkää oltu kauaa, mentii takas kirjastolle, ja Iida ja Anu tuli meit vastaa.
Mä ajattelin sillo kertoo sulle et rakastan sua, mut mä en vaa.. Voinu, en pystyny, mä en uskaltanu. Mä pelkäsin et sä naurat tai jotai.
Sä olit meiän kanssa sit kirjastolla, olit mussa kiinni koko aja, laitoit mut istuu sun sylii, etkä päästäny pois, leikillä tietty. Vai oliko se leikkiä?

Tuli sit disco, sä olit järkkäämäs sitä, koska kuuluit nuorisovaltuustoon. Sä tulit kysyy multa ja mun kavereilta, oliko meil hyvä meno, ei oli ihan kuivaa, mä sanoin sulle. Sä tulit mun vieree ja kiedoit kätes mun ympärille. Lähin sit käymää ystäväni kans ulkona, ja pyysin et antasit mun takin narikasta, ja näytin mun käes olevaa numeroo sulle, ja pussasit mun kättä, ja oisit varmaa poskellekki jos en ois lähteny siit. No, ilta eteni, ja ihastuit mun takkiin, ja pidit sitä jonku aikaa, kunnes istuin ystäväni kans tuoleil, ja tulit mun eteen riisuu sitä takkia. Katoin sua siihen mallii, et ei jumalauta. Sit tuli hitaat, pyysit mua tanssiin sun kans. Mä olin seitsemmänes taivaas, ja ylempänäki.
Sit yks päivä olit yksin kirjastol, ja päätin tulla sun seuraks sinne. Mä olin tohelo, ku menin. Mun ei ois oikeesti pitäny.
Me mentii kirjastolle yläkertaa, ja luit aluks jotai kirjaa, jotai nimikirjaa oliko se. Sä tulit mua lähemmäs, mä en voinu kattoo sua silmiin, sillä tiesin mitä ois sit tapahtunu. Sä pidit mua kädestä kiinni, silittelit mun polvee ja sormia. Mä hymyilin välil, ja sä sanoit jotai oww tai jotai ton tapasta, mistä aloin viel enemmä hymyilee. Mut sit se tapahtu, me suudeltii. Sit sulle soitettii et sun pittää koht lähtä, no me noustii ylös, halattii, suudeltii ja laitoit mut seinää vaste, ja suutelit. Arvaa miltä se tuntu? Siltä niinku sä oisit yrittäny raiskata mut, se nimittäi tuntu pahalta, ihanku oisit tehny sen väkisin.
Sitteku sun piti lähtä, sä olit sillee aluks et mitää ei ois tapahtunu, mut sit kirjaston pihal huusit et moi, en jaksanu huutaa mitää. Arvaa mitä sitte tein? Aloin itkee, soitin ystävälleni Jaanalle, et tulee tänne, sit soitin Marialle. Maria tuli, mä itkin sitä vasten, mun oli nii paha olo.
Jaana tuli, ja soitti sulle, se kysy sulta joitain kysymyksiä, ja kysy myös et ollaanko me yhes, ja sä sanoit Jaanalle että joo.
Mun mieli ei noussu eikä mitää, mun mieles pyöri vaa se mitä päiväl tapahtu.

Perjantaina sä tulit koulun jälkee kirjastolle, ku pyysin sut sinne, sanoit et mein pitäs vähän jutella. Mä sanoin että ok. Sä puhuit jotai siit Anusta, ja sanoit siit, että sil oli enemmän ongelmia ku luulit ja että olit jättäny sen jotenki syrjään tai jotai tommosta sanoit. Mun aivot pysähty, lakkas toimimmasta. Halattiin, ja lähit käveleen, kaveri kerto et sun ilme oli ahistunu ja vittuuntunu. No, se siitä päivästä, sehän meni mulla vaan itkien. Mä en jaksanu siit piristyä.

Tuli seuraava viikko. Sä olit jotenkin.. En osaa selittää, enkä varmaan muistakkaa minkälainen sä olit. Jotenkin.. Olitko etäämpi? Me soitettii kaverin kans sulle keskiviikkona, ja et ollu enää Jossun kans, ja sinä viikonloppuna ois pitäny olla disko, mut ei ollu. Me alettii sinä viikolla, ja tulit sillon itsenäisyyspäivänä käymää meillä, katottiin leffaa, kerroin sulle et rakastan sua ihan valtavasti, sanoit mulle saman. Olin tyhmä, mä uskoin sen. Ja sen viikon viikonloppuna lähit Kempeleeseen äitis luo. Olin tyhmä, enkä aatellu mitä siel ois voinu tapahtuu, ja tapahtuki. Sä sanoit mulle perjantaina koulus, että juot lauantaina ja tuut meit vastaa lauantaina yhelle kauppakeskukselle. Jaanan kans soitettii sulle, sul loppu akku. Soitettii vähän ajan päästä, ja olit just päässy jollekki sun kaverille, ja selitit jotai, että sul oli krapula, ettet jaksanu tulla. No, se siitä sit. Turhalt tuntu koko reissu, sä lupasit, mut ei. Ja sunhan piti juua lauantaina, ei perjantaina, vai käsitinkö jotenki vääri, että juot molempina päivinä?

Maanantaina taisit olla koulussa silleen, että mua ei ois ollu olemas, mut sit sain sult kysyttyy että pääsetkö kirjastolle. Niin, en tiiä miks aina kirjastolle. Sä pääsit. Mun piti jutella sun kans tosta 8.12 päivästä, joka oli sun poksissa galleriassa. Kun kysyin sitä, seliti jotai että se olin elämän paskin päivä, ei ollu kunnol juomii, ja teit häädettii jostai pois ja jotai. Sit aloit kiusaa mua, että oisin ollu mustis. Miks en samantien kysyny et miks olit kahen kans yht aikaa. No, tiistaina kysyin silt toiselt tyypilt galleriassa, että onko se sun kanssa, se sano että joo ootte yhes. Miks et maanantaina sanonu mulle sitä? Mä oon ihmetelly sitä, mikset sanonu mulle sitä suoraa, entä ku kuulin sen joltai muulta? Keskiviikkona käskin sut kirjastolle, ja tulit. Mä tiesin sen jutun, etkö sä yhtään tiiä miltä musta tuntuu? Mä näytin sulle mun viiltelyjäljet ja aloit saarnaa mulle, että mun pitää lopettaa toi ja jotain tommosta sanoit. Kysyin sulta, että miks olit kahen kans yhtäaikaa, sanoit että sulle ei riitä yks nainen, ja et osaa olla varattu. Hei, mä en ois susta uskonu tollasta. Sä oot just kopio siitä meiän koulun yhestä pojasta.

Mut, hei mä tiiän et tästä puuttuu joitan kohtia. Mä rakastin ja rakastan sua edelleen. Mä välitin susta. Mä en ikinä unohda tuota, mitä meil oli, vaikka sitä kestikin niin vähän aikaa. Mä toivon, et ymmärrät milt must tuntuu, ja minkälainen olo mulla on ollu viimeset tän viikon ajan.
Mä silti toivon, et me pysyttäs ystävinä, ja joskus enemmänkin ku pelkkinä ystävinä.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tää on hieno tarina.
Mutta miks ihmees sä pyyät anteeks otsikossa, tän jäbähä pitäis pyytää sulta.
"mä näytin sulle mun viiltelyjäljet"
-miksi näin? jonkun pojan takia
joka ei osaa arvostaa SUN rakkautta sitä kohtaan..

Jaksele !! =) <3

 

Käyttäjän kaikki runot