Joka päivä koskin sua
hymyilin vastauksen silmilles
esittelin talostani sen pimeimmänkin huoneen
annoin sun koskettaa
-ihan mihin vaan-
En ole synnitön ja
myönnän sen
Se päätyi umpikujaan,
enkä murjota enää päätökselleni
Sillä keskustelu toisensa perään
päivä päivältä
Kasvaa pelko ja tieto
etten koskaan edes tuntenut sinua.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihan mahtavan hyvä!!!!
Päätökselle ei kannata murjottaa. Päättämättömyys on pahinta. Hyvä runo, tunteeko sitä lopulta koskaan ketään kunnolla? Edes itseään?
Kiitos paljon !<3 Et oo kyl itekkään mikään ihan huono ;:) Tykkään tosi paljon täst runosta.
Tämä runo osui niin syvälle sieluun et huhhu! <3
Suosikit -->
Syvällistä tekstiä.