Ystävälleni

" Tuulien kanssa

käytkö kilpaa nyt,

onko suru katseestasi

jo hälvennyt ? "



Puolitoista vuotta sitten

kohtalo toi Sinut

luokseni salaa,

kuin tietäen,

että saisit minut

taas elämään uskomaan.



Hetket kanssasi olivat

jotain kauniimpaa

kuin äänetöntä unelmaa,

loppumatonta kuvitelmaa.

Minä niin uskoin

niiden jatkuvan,

kohtalon siipien

meitä yli murheiden kannattelevan.



Nyt vain toivon,

että yhä tunnet

sydämeni rakkauden,

tulevat luoksesi

kyyneleeni suolaiset,

merkkinä kaipuun hiljaisen.



Te amo .

Te amo .