Come Hell or High Water (time after time or love and time)

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
657
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 6.4.2024 18:00

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
21.4
 
Selittäminen
on aina
vaikeaa
 
viitta selässäni
liekeissä,
ensimmäisessä
lauseessa
 
herkkiä
suomalaisia
haavekuvia
 
suloisia
ja suljettuja
maalauksia
 
odottaen
kyyhkysten laskeutuvan
kevääseen
 
 
 
 
 
tai mustan
puhuvaan salamaan
iskeytyneen korpin
 
pienet
keltaiset silmät,
kuinka ne
 
katsovat
pienelle
palaselle
kaunista ihoa
 
kuiskaten
kasvoilta pingottuneita
epäilyjään
 
katsoen
yksinäistä
yksinäisyyden
hetkeä
 
jumalankin kääntää
siitä
kasvonsa
 
jotta minulla
olisi mahdollisuus
sanoa
 
ulottua
ulottumattomuuteen
asti vain
jotta aika
osaisi pysähtyä
hetkeen
 
nähdä teiden
haarojen jakautuvan
 
sikiävän muistojen
muurin singota
sanoja ja aikaa
 
 
 
 
 
miten ne kaikki
mielleyhtymät
muuttavat
merkityksiään
 
kaikessa on
osatotuutena
halua
 
se ei
ole
sellaista
omistamisen
hamuamaa
 
vaan siinä
kelluu
kyky olla
 
tyhjentää
minuutensa,
antautuessaan
 
hämärille
poluille,
riskien kykyyn
riistää
 
valon energia
ja
lähettää
värikkyytensä
värinä
 
parittelevien
kurkien kirkaisu
 
uskomattomat
kätensä,
sielunsa
rakkaansa
ympärille
 
 
 
 
siten siihen
pehmeään
vimmaan
 
eroottisuuden
kykyyn
villitä
muutamaa
askelta edempänä
 
lämpimin tuntein
kohti kokonaisia
elämiä
 
kohti sen
vetovoimaa,
sykettä
 
himoa, joka
on suurempi
ja siinä
on osansa
intoa
 
ulottumatta
koskaan
humalaan
asti
 
moraalisen heikkouden
syntysijoille,
paikkaan,
joka
on kuitenkin
jokaisen nähtävänä
 
 
 
22.4
 
 
 
Hetkeen ennen
minuutta,
hetkeen
jolla sade
kastelee
onnellisuutta
 
ja sieltä
nousee
rikkaruohoa
 
ja se
taistelu
pohjavirtaa
vastaan alkaa
 
toisille kaikki
tuntuu putoavan
taivaasta,
toiset tarttuvat
väkivaltaan ja
valheeseen
 
repien omatuntomme,
kuolleet ruumiit
viattomuuden
pyhissä kaupungeissa
 
 
 
surullisissa ja
väsyneissä
kaupungeissa
 
sumun läpi
kesyttyneet
maaseudut
 
eikä tarvitse
kääntää
peiliä
kasvoilta
 
murhaavan kauneuden
lävistää
jokaisen
ruumiin
 
synnyttää
suppean ja
värittömän
päälle
 
järjen ja
tunteiden
liittoja
 
 
 
 
yhteiskunta perkele
otti ja paini
voiton
 
luonto,
ruumis ja
viisaus käärittiin
maailman sielun
näytelmään
 
juuri kun
olin tarttumassa
himoitsemaani
filosofiaan
 
työ ja automaatio
vaiensi hengen
 
laittoi sen
rakentamaan
paratiisiin
sivistystä
 
kasvua ja
kalkkarokäärmeistä
sikiäviä kidutusvälineitä
 
jotta kaikki saataisiin
lukittua ikuisesti
paikoilleen
 
sietämättömään tuskaan
 
 
 
 
 
 
 
 
 
minulla on vain
uneni,
hetki hetkessä
 
rubiinin pehmeys
silkkisellä
tyynyllä
 
kiinteän poven
lupaamassa
nautinnossa
 
mitä sille
kivettyneelle
kalleudelle
 
pitäisi tehdä
 
 
 
 
 
lepyttäisikö sydämen,
myisikö
eniten tarjoavalle
 
 
 
miten se
osaakaan luvata
 
vaatimattomuus ja
röyhkeys
 
kaikki taivaan
alla,
hellyydellä
ylösluodut kasvot
 
noituus
noidutussa
kaiken hyökätessä
yhteiskunnan
onnellisuutta vastaan
 
perkeleet
päivissä,
kirjoituksen ja
sanojen ote
yössä
 
piilevän
häpeän väsymyksessä
 
jotta elämällä
olisi merkityksensä
ja aikaa
 
 
 
23.4.
 
 
 
Kauneus on
omanlaisensa
vika,
joka
vetää kaiken
maailman sairaudet
puoleensa
 
sellainen pieni novelli
suuren maailman
tai elämän
katveessa
 
kertoa tarinansa
ja kääntyillä
odottamattomiin
suuntiin
 
ja vaikka tarina
ei olisikaan
kovin surullinen
meillä
on taipumus
itkeä
 
keksiä valkoisia
valheita,
selityksiä,
kun emme ole
varmoja totuudesta
 
 
 
 
intohimon orjat
elävät ilman
toivoa
 
henkilöityneet
tahrat
pyyhkiytyvät,
jotta jokainen
meistä saisi
kokea armon
 
nauttia tarpeistaan
kuten jokaisen
tulisi ansaita
 
vapauttaa itsensä
vankilasta,
sillä ilman armoa
ei meitä
helvettikään
ota vastaan
 
 
silmissä
on ainiaan
kokoine yö
 
ja se haluaa
haluni
 
pukea
kaunopuheisen
fantasiani
 
ystävyydeksi,
matkustamisen
hyvin käyttäytyväksi
hyveellisyydeksi
 
ettei se
aina uneksiessaan
haisisi kuolemalta
vaan siinä
olisi jotain
enemmän
 
jotain joka
sykkii vaatekerrosten
ja tapakulttuuria
syvemmän kauneuden
alla
 
tai yllä
 
inhoan sanaa
syntiin lankeemus,
inhoan tapaa,
jolla lihallisuudelle
annetaan mielikuvia
 
poissaolon merkityksiä
hengellisyydestä
 
henki, synnyttää
halu
pyyhkiä
häpeä
ja meidänhän
 
pitäisi olla viisaita
ja ymmärtää aikaa
 
 
 
24.4 (huominen kirjoitettu tänään)
 
 
Aurinkoisen
hetken äitelä
rohkeus
 
kipu jäsenissä
kiertyy syvemmälle
aivoihin
 
miten sitä
tunteekaan
elävänsä,
kun tuntee
 
olemme vanhemmiten
muuttuneet
kivuksi,
sairauksiksi
 
merkiksi
rapistumisen
ylivallasta
kuinka se
ottaa otteensa
hiipuvasta
materiasta
 
ja vaikka
sitä
kuinka
leikkaa ja
hätistää
 
se ei
hiivi
sukkasillaan
 
hiivi äänetönnä
kissan kokoisin
askelein
 
vaan se
tekee hyvän
hetken,
tietoisuudesta
kauniin tehdä
sovinto
 
stereotyyppisen
ajattelun laulaa
laulunsa
 
eihän kukaan
halua
olla näkemättä
elävää
metsää
 
suonta, joka
sykkii
tai oikeastaan
tulvii lohtua
 
ymmärtää hyvän ja
pahan,
ymmärtää
ihmisen olevantuomittu
työhön ja
suruun
 
henkisen moottorin
tarpeen syttyä
ja synnyttää
tuskasta elämä
 
 
 
 
 
mikään ei ole
itseä,
lähimmäistä
tai jumalaa
vastaan
 
kaikki oli vaan
luotava
 
talo,
sininen
hetki,
aurinko
 
 
kaikki auringon
synnyttämät
tarinat,
kaikki mielen
haluamat
hullutukset
 
miten ne
kuiskuttelevat
 
miten ne
saivat enkelitkin
lentämään
pienistä
ikkunoista
 
ja niistä
ei saa suuria
siipiä
 
miten se
kauneus hivelee
herkkiä
paikkoja
 
kaiken kukittavan
rohkeuden sillä
tärkeimmällä
luovuudella
 
tunteakseen
siunatun,
saadakseen
tyydyttymyksen
sijaan kasvua
 
ymmärryksen
 
 
 
 
 
 
 
luopua suorittamisesta,
ian ikuisen tarpeen
miettiä
seuraavaa siirto
vain ollakseni
 
tekemättä jättämiseni
ääressä
maailmankaikkeuden
äärettömyydessä
 
 
 
 
 
siinä on jotain
samaa kuin
vapaassa pudotuksessa
 
on luotettava
ja silti
oltava rento
 
osa suoritusta
kuin totuus joka
haluaisi tulla sanotuksi
 
tai totuus,
joka olisi
osana unohdusta
 
huorata kokeakseen
mystisyytensä,
tai kasata
moitteettomuutensa
kohdatakseen jumalansa
 
ymmärtääkseen
mitä
pelastus tarkoittaa
 
ymmärtääkseen
miten hengetön
häpeämättömyys
asuu meissä
 
matkustaa sielun
siivellä,
viekotellen silmää
 
pyytäen ja
toivoen kosketusta
 
ja tuoksua
kuinka se
lunastus tunkeutuu
aistien perukoille
 
maksaen maksunsa
markkinahumuna,
pienen palan
täydellisyyttä
peilikuvana
 
 
 
 
olin edellä
syntiä,
kaiken karvaisia
jumalia
 
olin voittamassa
elämää
puolelleni vain
sanomalla
tekemällä
rakkaudelle kasvot
 
asiat merkityksellisiksi
niiden tapahtuessa
ei ennen
eikä jälkeen
 
jotta en menettäisi
nykyhetkeä
 
herättäisin
herkkätunteisuuteni,
kaiken toimia
yhdessä ja
vastaan pelkän
kokonaisuuden
 
missä aloitetaan alusta
ja lopetetaan
loppuun
 
otetaan selvää
ajasta,
autuuden tasosta
 
sinne mennään
ja tullaan,
olotilaan
 
josta ei kuitenkaan
ole paluuta
 
 
 
 
onni on ohimenevää
 
onnellisuus liittää
ohimenevät
pisteet ajattomuuteen
 
jatkuvuuteen, jossa
menneisyys ja tulevaisuus
lakkaavat
olemasta
 
syy ja seuraus
epämääräisyyteen
 
 
 
 
vastuuttomuus saa
uuden nimen
kantaessaan
vastuun, jotta
päivät
eivät seuraisi toisiaan
 
vaikeilla asioilla
olisi sanat,
ratkaisu samaistua
perspektiiviin
 
kaikki mitä
tarvitsee tietää
kasvaa inhimilliseen
tietämiseen
 
silmien nähdä
sielullaan ajattomuuteen
huomiseen,
kultani
 
 
 
ei ole mitään
suurempaa
kuin rakkaus
 
ja ajattomuus on
nähtävä,
jotta mikään
voisi alkaa
 
voisi loppua
 
voisi kylvää,
jotta niittäminen
olisi mahdollista
 
uskoon juurtuneen
toivon nähdä
nyt
 
nähdä intensiteetti,
jolla kelluva
elämä kohtaa
vastaan virtaavia
sieluja
 
ja nauran
koska ymmärrän
 
siinähän sinä olet edelleen
 
katseeni
tarttua alkuun
ja loppuun
 
kuvioon,
jossa on aihe
 
aika ja rakkaus,
ulottuvuus olla
ja kasvaa
 
ääneti maan päällä
niin kuin taivaissa


 
kiitos aika
kiitos rakkaus


 
25.4
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=QqQ6ntrUEQI&index=11&list=PLH1k9Qhl1K5-r_OqY7QrHmdHfT-koOOSW-----------https://www.youtube.com/watch?v=Y2qZJ3BHzjY&list=PLH1k9Qhl1K5-r_OqY7QrHmdHfT-koOOSW
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kun ohimennen Onni potkaisee, niin sitä voi singahtaa mikrokosmoksen äärilaidoillle saakka.
Mielenkiintoinen, kaunis, hyvä runo.
Kiitos paljon kaikille kommenteista.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England A tout le monde 1.4.2024 2 Runo
New England Antisocial 29.3.2024 1 Runo
New England Give in to me 2.3.2024 1 Runo
New England Land of confusion 28.1.2024 2 Runo
New England Viereeni Jää 27.1.2024 1 Runo
New England Together Forever 21.1.2024 1 Runo
New England I love your way 20.1.2024 1 Runo
New England Waiting for a Girl like you 14.1.2024 1 Runo
New England Heaven and Hell (Invisible) 7.1.2024 2 Runo
New England The Unforgiven 31.12.2023 4 Runo
New England Until I get you (mystery in my mind) 29.12.2023 2 Runo
New England Eilen kun mä tiennyt en 25.12.2023 2 Runo
New England Voittamaton 24.12.2023 2 Runo
New England Oodi ilolle 6.12.2023 2 Runo
New England On niin helppo olla onnellinen 3.12.2023 2 Runo
New England Viimeinen tanssi 26.11.2023 1 Runo
New England Unfaithful 24.9.2023 6 Runo
New England Principles of Lust 23.9.2023 4 Runo
New England Kun katsoit minuun 2.9.2023 4 Runo
New England Tehdään jotain kaunista 26.8.2023 3 Runo
New England If you leave me now 24.8.2023 2 Runo
New England Life 23.8.2023 1 Runo
New England Addicted to Love 22.8.2023 3 Runo
New England Sulle silmäni Annan 21.8.2023 1 Runo
New England Mighty Love 4.8.2023 2 Runo
New England Perfect Day 29.7.2023 1 Runo
New England Run to You 25.3.2023 2 Runo
New England Heavy on my Heart (I can't make it alone) 11.3.2023 3 Runo
New England The Islander 4.3.2023 2 Runo
New England Sieluni syfilis (believe in me) 19.2.2023 5 Runo
New England Kohta sataa 5.2.2023 4 Runo
New England Lady 29.1.2023 2 Runo
New England Hello 28.1.2023 3 Runo
New England Lost boy 22.1.2023 4 Runo
New England Pure mua 21.1.2023 5 Runo
New England Sininen sointu 15.1.2023 3 Runo
New England Dance D'Amour 6.1.2023 2 Runo
New England Rebel Yell 1.1.2023 3 Runo
New England Ashes 31.12.2022 1 Runo
New England Separate Ways 27.12.2022 1 Runo
New England Shy 18.12.2022 1 Runo
New England It's only money 11.12.2022 2 Runo
New England The touches I greet, the love that I meet 24.9.2022 1 Runo
New England Yhtenä Iltana 18.9.2022 3 Runo
New England What's the frequency 24.7.2022 2 Runo
New England Ota ajatus ja liikuta mua ( ota syliin ja suutele mua) 22.7.2022 1 Runo
New England Olettamuksia 15.7.2022 1 Runo
New England Kielletty leikki 14.7.2022 1 Runo
New England Lost my Faith 13.7.2022 2 Runo
New England Blue 8.6.2022 1 Runo

Sivut