Tribute

Runoilija New England

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> New England kuva
mies
Julkaistu:
657
Liittynyt: 14.10.2011
Viimeksi paikalla: 6.4.2024 18:00

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“Love is the longing for the half of ourselves we have lost.”  



Vuodet

Niin se
ihmistäkin liikuttava 
hetki saapui,
sydämen pulssi
laskiessaan vuosiaan

jotain mitä
ilman ei voi kuulla
itseään, 
hiljaisuutta

täyttäessään
omaa mittaansa,
antaessaan maansa murheiden
vielä odottaa

seistessään omilla jaloillaan
ja katsoessaan 
lumen peittämiä
jykeviä kuusia

elämänsä lankaa
silmissään
ja vaikka
hän hukkuisi
tähän kauneuteen 

hän lähtisi
hymyillen ja 
elämän maku kielellään

ollen osa samaa unelmaa
samaa 
hiljaisuutta ja rakkautta tulvillaan



Näistä sanoista on tahdikkuus kaukana

Olet kehosi varjo, silmäni liikkumaton
mutta putoat pimeästä valoosi
ja nyt nimesi on tavoittamaton taivaanranta,
josta muovaat ruumiisi

himoitsemasi kaukaisuutesi

olemalla uusi aika
uusi sisältö ja sen rosoiset ääriviivat

hetki jolloin tiedät muuttuneesi arvoitukseksi

enemmän kuin muistojesi haamu

mielikuvitelmaa jostain toisesta

ja miten se epätodellisuus antaa todellisuuden

tulevan rakkauden, joka läikähtää valoisaan nimeesi



Huojuva heinä

Elämän jos
antaa pantiksi,
miten sen
osaisi lunastaa
 
miten se
monen
vuosikymmenen
vaiteliaisuus
muuttuu ääneksi
 
miten kaksi
osaakin hengittää
samaan tahtiin,
tuntea elämän
virtaavan sisään ja
ulos
 
miten vuodet ovat
sitä muokanneet,
saaneet suunnistamaan
vaistojensa varassa
 
säteillä me
tason kielekkeellä
saamatta kosketusetäisyyttä
mihinkään
 
pelkääkö
se onnentunnetta,
koska tietää
sen
muuttuvan hyvästeiksi
 
kiihkon,
hellyyden
 
kaiken sen
rakkauden joka
on tehty toisillensa
 
silti se
hyökyy maailmaan
 
vaikka ihminen kulkee
ajassa kohti
tuntematonta
 
vaikka iho kuoriutuu
kerros kerrokselta
 
se tuntee rakkauden
kaipuumme,
ja niin siitä
versoo elämä,
huojuva heinä
 
sellainen hetkessä
siintävä välähdys,
joka ohimenevässä
tunteessaan
on onnellinen
 
jos vain sinä tulisit



Joka päivä ja joka ikinen yö
 
 Siinä lyhyesti elon retki
 ja summa viisauden ja määrä maan.
 
 Elämän, vapauden se ansaitsevi,
 ken itselleen ne kiistää joka hetki.
 
 Hän läsnä, rakkaus,
 käy vankkumatta täällä vaarain tiellä.
 
 Puhtaampi on tuskani kuin riemuni,
 kirkkaamat pilvet ja vihreys maan.
 
 Elämä, opeta minua onneni mennen
 syvemmin sinua rakastamaan.
 
 Hän tulee taas, te ilon tunsitteko
 niinkuin aalto.
 Se tuli hänen askeleitaan ennen
 
 Kipinä kirkkain, tuli pyhä
 kuin tähti tiellään pyhiinvaeltajan.
 Kun katkee, kirpoo kahleet kaiken,
 ajan,
 
 Sä loista aina, palat yössä yhä;
 
 RAKKAUS
 
 katseessa syvä.



Vastakohtaisuuksia

Kovuudelle on monta määritelmää
Pehmeys, onnen myötäjäinen
äänesi painolla
rakastan


Round and round

Olen kulkenut
ympyrää
silmät sidottuina

yksikään kierros
ei merkitse mitään

elämän sietämätön
totuus

luulen olevani
piilossa ja
kaikki onkin
läpinäkyvää

mutta ne silmät
eivät sitomattominakaan
näe tekojen ääreen

läpinäkyvän valheen
läpi

tottelevat vain käskyjä
ja säilyttävät kunniansa

huolettoman vastuuttomuuden
tunteen

ja karuselli vaan pyörii



Perhoskesä

Olen lentänyt
ja etsinyt
tehdessäni mielikuvistani
päivän ja
odottanut sitä
mikä koskaan ei tule

yötä joka olisi
epätodellisen vastakohta
kuorien todellisuuden
esiin

eksyttäisi epätoivon
kaukaisten ääreen

hämmennys on
hänen nimensä,
se jota kieli ei
satuta

kuiskaus ei sytytä,
ainoastaan aistit
heräävät naamioiden
takaa

ne jotka ovat himon
ja rakkauden väliin
kätkeytyneet,
harhailevaan huokaukseen
paenneet

vuodenajat taipuvat
päivästä iltaan
keväästä kesään
kertoen salaisuuksiaan

kalpeiden kasvojen ääreen

kuollen laillamme
onnellisena,
kaivaten syvästi ja
eläen vain sitä yhtä ainoaa varten



Don't Dream It's Over

Elämä

on pesäänsä
mahtumattomille
poikasille
kurkistus horisonttiin

vanhukselle
käyntikorttinsa
jättänyt
rosvo

seisovaksi
muuttuneen ilman

jalkapohjaa hiertävä
tekemätön

nyt kun
katson eteeni

haistamalla eilisen

hellalle palaneen
elämän rippeen

mustelman, joka
nousee tallotuista
unelmista

huomisen viereen
nukahtavasta
rakkauden äärestä

kiihkosta
tislaantuneet sanat

eletty elämä

kyky rakastaa
kunnes kipua
ei enää tunne

ole olemassa

ja pimeys
silmissä

hymyilevää iloa täynnä



Shine On Me

Sokeassa metsässä
alastomien puiden
pimeydessä
minun valtakunnassani,
sinut minä tahdon

Sielussani palaa
jäähyväisten roviolla
syyllisyyden risti
täynnä nälkäisiä suita,
mutta sinut minä vain haluan

Vaellan varjoissa
auringon ympäri
etsien vapautta
silmiesi kaukaista väriä
joka ovien raoista
aiheuttaa viluni ja vapinani

Jäätyneen ihon lailla
kouristaa peilikirkas kaipaus
tihkuvana räntänä
hokien kosketuksen kipinää
toivoen jään särkyvän välillämme
sillä sinun kosketustasi minä vain haluan

"See me walking, see me crawling
Shine, shine on me"



Live Tomorrow

Pitääkö pystyä
luottamaan, jotta voisi
rakastaa,
välittäisinkö toisesta
ihmisestä enemmän kuin
itsestäni
pitäessäni silmää iskevää
hymyä kädessäni

miksi murtaisin lumouksen?

vain seinä erottaa
elävästä elämästä,
murtaisinko sen
vai odottaisinko
kutsuvaa kättä ja
vetäisin sen itseeni,
maistamalla sen
pahetta

yksinäisyydessä ja
yksin hän viihtyi
ei kaivannut seuraa,
side silmillään
erossa maailmasta,
siitä josta voi
uneksia
ei koskettaa, eikä nähdä
ei laulaa
ei.. ei.. ei.. ei…

sataa,
sataa rankasti
hän tuntee,
aivan kuin sadepisarat
olisivat luoteja
lävistäen sisimmän
tehden reikiä,
aukkoja joista
elävänä kuolleen kirkkaus
saa otteen,
yksinäinen kipinä
uhmaamassa alistumisen
hämärää sadetta

nytkö se tapahtuu,
sekö jo tapahtuu,
elän huomisen
peilin kuvaa seuraten
kaukana nykyisyydestä
lähempänä eilistä
murtamalla seinän,
poistamalla silmiensä
siteen, peiton
rikkoen peilin,
jonka kuva
todellistuu hauraana,
ehyempänä

en katso enää
taakseni vaan tähän
hetkeen, joka viiltää
partakoneen terän lailla
kuunnellen uhmakasta
hengitystäni,
elämänkilistyksen hetkellä
katson murtuvia muureja
ja tunnen hyvän olon virtaavan
taas sisuksiini ja ne
hehkuvat eksyneet pisarat
täynnä eloa kuin
vastaruokittujen poikasten
hymyilevät suut



Taas kuutamolla

Vaikka kuun sirppi
neitsyen kohtua valaisisi
ei se meitä perisynnistä
vapauttaisi,
kompuroimatta korjaisi
ja aurinkoa synnyttäisi
paitsi rakkaudesta



Vapaus

Vapauden ihana hetki,
ei yhtään lupausta
ei voittajia, eikä häviäjiä
tuntea vapauttava tuoksu matkan päästä
sillä rajattomana tiedät
missä rajasi kulkee
Kadota hetkeksi ja astua sen yli
saapumatta koskaan perille



Sataa

Taas sataa,
tuulesta ratiseva pisara
kosteutena ihon läpi
Tuska sammuu,
mutta se ei armahda
Monta ihonmyötäistä
hienopesua siliäville,
jumalan lahja viattomille



Ahonlaita

Maailma on täynnä
pyyntöjä ja kieltoja,
pieniä kiellettyjä syntejä
Lakipisteen hurmos
huutaa vapautta
puraista eroottista kokemustaan
Imeä ja niellä
tuntea viipyilevän makean röpelöinen maku,
rönsyjen hidas nautinto
Suuret punaiset mansikat

 
 
Mikä on
tämän maiseman
vetovoima
 
tavallaan sitä
ei ole
ja
tavallaan
harmaa taivas
 
eloton luonto
pakkasineen
on kuin
sieluni taulu
 
joka tänäänkään
ei ollut välittömän
tietoisuuden
tavoittamattomissa
 
 
 
matkustaa ilman
päämäärää,
matkustaa
pääsemättä
juuri mihinkään
 
ja antaa totuuden
vaan koputtaa
oveen
 
sieluni on
tänään taas sillä
tuulella
 
ajattelee.
kuuntelee
 
ei sen aika
hukkaan ole heitetty
 
 
 
 
tosi syviä uomia
kahlaan,
kaikenlaista
pinnallisuutta
 
lietettä näyttää
valuvan
vastavirtaan
 
ja joudun tuhlaamaan
liikevoimaani
jonninjoutavuuksiin
 
kaikki vastaantulijatkin
ovat happamia,
ärtymyksen riivaamia
 
mistähän syvyydestä
tuo kaikki kumpuaa
 
ihmiset ovat älykkäitä,
ei se
kykenemättömyydestä
ainakaan voi
johtua
 
ne vaan tuntevat
hetkellistä kiukkua
ja kun minä
hymyilen heidän
pakonsa päättyy
 
ilma kylmenee
ja yhteys katkeaa
kuin napanuoraa
leikatessa
 
jokaisen joutua omilleen
 
 
 
 
mistähän se johtuu,
tämä epämukavuus,
tämä väärä mieliala
 
 
 
 
miten sitä
henkisyytä voisi potkaista
ja montako kertaa,
että se osasi
lähteä liikkeelle
 
osaisi ylittää
painovoimansa,
kaikki mahdolliset
olemattomuuden
edellytykset
 
eikä kiertäisi sitä
samaa kehää,
nostaisi vain
aineettomat
mielikuvansa pois
tyhjyyden keskeltä
 
ei sillä
tarvitse
olla kohdetta,
riittää
 
kun ne mielikuvat
liikkuvat ja
esittävät maailmaa
 
alkaa persoonallisuus
nostaa päätään
 
 
 
 
kaikki arvostavat
persoonallisuutta,
mutta tuntuu
ettei kukaan tarvitse
tai halua
käyttää
sitä
 
kukaan ei halua antaa
sille merkitystä tai
mitä sillä tarkoitetaan
 
kaikki katsovat
kaunista päällystä
tai miltä se kuulostaa
 
vaikka kaikki
asuu sisäisessä,
luonnossa
 
sitä ei tunnu
kukaan ajattelevan,
kaikki vaan
tekevät sitä
 
eivätkä
ymmärrä näkemänsä
tai kuulemansa
ulottuvuuksia
 
mikään mikä
ei sovi tunteeseen,
mikään mikä
ei sovi
elämän tapaan
 
aiheuttaa kiukkua
ja vie naaman
rullalle, joka
muistuttaa
norsun nussimaa
telaketjua
 
 
 
miten minä
nämä taiteelliset ja
tieteelliset
todellisuudet
nyt selitän ja
saisin elämään
 
 
 
ja paskat minä
aina jaksa
syitä ja seurauksia
 
ajattelun tuomaa
estoisuutta
tänään purkaa
 
räjähtäköön
jokainen omiin
tunnelaastareihinsa


 
 
päästäkseen eteenpäin
olisi peräännyttävä
niin kauas,
että kaikki alkaa
muistuttamaan
mennyttä filosofiaa
 
mieluummin vaivun
takaisin
unohduksiin,
sillä ei
tässä kuviossa
ollut mitään mikä
muodostaisi rikkaan
sisäisen muodon
 
haluan tunnetta,
vaistovaraisuutta
 
haluan estetiikan,
loisen joka
nuolee estottomasti,
unohtaa kuka on
 
mutta lopettaa vasta
kun kevytmielinen
järjenvastaisuuteni
on tyydyttynyt
 
ketjureaktio on
syönyt ja
saavuttanut
huipennuksensa
 
 

 
haluan sokaista totuuden,
haluan erottaa
irtautumisen totuudesta
hetkellisyyteen
 
kunniallisuus ja
yksinäisyyden
lohduttaja
 
ei tänään
 
tänään tirkistelen
reiästä,
elämääni
 
katson sänkyäni,
siinä se
todellinen
mittapuu elämälle
 
kaikki ne
lohdun kyyneleet
 
kaikki ne rukoukset,
jolloin heikompi luulisi
tulleensa
pelastuksen tielle
 
kuinka olen
oppinut itsestäni,
oppinut ja huomannut
kasvatuksen puutteeni
 
matalan lähimmäisen
rakkauden tasoni
riisuessani
 
ja tyydytykseni
kestäessä
 
kumppanit ovat
joutuneet
tuijottamaan kattoa
 
mitä ajatuksia
sekin vaalea
eteen taakse vaihe
säädyttömyydessään
herättää
 
 
 
alkaa vaan keskeltä
tai alhaalta
 
suulle ei kannata heti
rynnätä
 
sillä silloin aika ja
etäisyydet häviävät
liian nopeasti
 
tehden ihmisestä
brutaalin himossaan
ja minä kun
haluan liuentaa
individualismini
hitaudella
 
ottaa sankarittareni
nimettömänä
 
sellaisella
hitaalla tunteella
liuttaa
ne nimettömät ja
päästää sisään
koko komeus
 
niin ettei kukaan
näyttänyt enää
eläimeltä
 
jokainen otti oman
tilansa,
oman huohotuksensa
 
mutta hetkenpäästä
jo oli hiljaista,
ensimmäistä tai
viimeistä vietiin
 
pyhimyksistä
helvettiin oli
tämän tien nimi,
jos huutoihin ennen
hiljaisuutta oli
uskomista
 
 
 
 
mutta ei
hiljaisuutta vain
tovin ja
juuri alkoi
juurtua
 
kasvoi kasvamistaan
ja repi napit mennessään
 
rajaton oli
taivas ja
rajojaan haki
uudesti syntynyt
eläin
 
niin se haki
hedelmöitystään
kuin kaikkensa antanut
intohimo
 
joka yrittää
sytyttää elämänsä
pellot liekkeihin,
jotta maa saisi
ravinteensa
 
elämä jatkajansa,
niin suora ja jämpti,
mutta housut nilkoissa
täysi peto
miehekseen
 
 
 
eipä kauaa
 
eipä siinä
talossa kauaa
lämpö pysynyt
kun viettelykset
 
ulos ikkunasta
kaikki
 
niin se pisti intohimo
kyljissä, että
hevosella oli
mentävä
 
laukkaa
 
hämillinen
hymy huulillaan
ja tippa viinaa
suun pielessä
 
tippa kyyneltä
silmän alusessa
 
se oli kuin
herramme jano
kristillisyydessä
 
päästä pintoja
pitkin pois
pinnallisuudesta
 
kauniiden puheiden
kantaa elämää,
juoda maljansa
pohjaa,
jotta saisi
tutkia kaiken
pohjiaan myöden
 
ei enää
juovuksissa
vaan syleillen
elämää onnellisena
 
uskollisuuden tuomalla
aistillisuudella
 
 
 
 
valkeus tulee
aina,
jos sitä
manaa
esiin tulemaan
 
henkiset kyvyt
täysimääräisenä
ja taas alkaa
se idealismi,
loputon maraton
 
ja minä kun sukeltelin jo
lapsivedessä,
ja halusin urheilijaksi,
taiteilijaksi
 
kuuntelin, kun
siivekkäät
pimeydestä
osuivat lamppuun
ja rätistelivät
hermojaan
 
perkele
silloin se
pamahti päähän
 
jo silloin halusin
päästä tiedosta
eroon,
halusin kirjoittaa,
soittaa sonaattini
 
jotta orgioilla
ei tehdä
rahaa,
valtaa tai
muutakaan maallista
 
vaan
 
että rakkauteni saisi
huoneen elämälleen
 
sieluni saisi
oman huoneen
 
että haluni naiseeni
olisi kuin
myrsky ja
sitä seuraava
laupeus
 
olisi uusi alku
elämänhalun
maksaa vuokransa
 
ja liimata minut
tähän kertomukseen,
kokopersoonallisuus
leveällä hymyllä
 
 
 
 
sielukas olisi
hyvä nimi,
mutta taidan tyytyä
tällä kertaa
keskipisteeseen
 
rumpuni on
kiinnitetty napanuoraan,
josta seuraava kiintopiste
osuu sen alapuoliseen
elämänliekaan
 
että näkisin
sen häivähdyksen
naisellisuuden
suunpielessä
ja rohkenisin
nyt suudella
 
ei sädekehää,
ei mustavalkoista
 
vain häpeämätön kyky
ymmärtää alastomuutta,
musiikkia ja
rakkautta,
jotta
luomisella olisi
merkityksensä
 
 
 
 
Isolla Persoonallisuudella
Selite: 
https://www.youtube.com/watch?v=j0s9FElQoaU
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

upea tulkinta
tekemättömyys voi toisinaan saada aikaan herätyksen
hienosti lopussa räjähtää
määrätietoinen

pinnallisuus on tuhlausta
Hakemista.
       sitä loputonta varmaa,
ikkunoista ja ovista aavistellen
                     itseään

ikkunoista huurua hengittäen
seinistä raapien
omista silmistäänkin sieluaan peilaten, 
         ja kuun kuvajaisesta,
sen kylmästä valosta 

Niin usein 
    jo itsensä löytäneenä
vain tyhjyydestä täydempänä
          kuolee jälleen

Jälleen, miettii,
   itsensä keskellä
           leijonana; turhaako
turvassa pidellen etäisyyttä
ikkunan kuvajaisena 
kuun kuvana

Ja kauneuden kosketus
kauneuden pitely,
                        pitelevä kauneus
muistuttaa vain enemmän jostain,
mitä vieläkin etsii ja odottaa

niin miettii; mitä enemmän
ei löydy, sen määrätietoisemmin askeleet vievät ikkunoihin jälleen,
varmempana vain, 
että on jotain löydettävää.


--

Kovin ajatusta virisi tästä hienostasi huimastasi, kiittäen  <3

 
Upeaa kerrontaa,pidän.
Omaa personallisuuttaan voi ilmentää niin monin tavoin...tai olla ilmentämättä. Liian paljon näkee ihmisiä, jotka ovat kuin samasta muotista valettuja, on sitten kyse vaatteista, tavoista tai ajatustoiminnasta (jota ei kauheasti ole).

Ajatuksia herättävä, hyvä runo...herkkäkin tavallaan.
Kiitos paljon ihanista kommenteista. Säväyttää aina yhtä suurella kiitollisuudella.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
New England A tout le monde 1.4.2024 2 Runo
New England Antisocial 29.3.2024 1 Runo
New England Give in to me 2.3.2024 1 Runo
New England Land of confusion 28.1.2024 2 Runo
New England Viereeni Jää 27.1.2024 1 Runo
New England Together Forever 21.1.2024 1 Runo
New England I love your way 20.1.2024 1 Runo
New England Waiting for a Girl like you 14.1.2024 1 Runo
New England Heaven and Hell (Invisible) 7.1.2024 2 Runo
New England The Unforgiven 31.12.2023 4 Runo
New England Until I get you (mystery in my mind) 29.12.2023 2 Runo
New England Eilen kun mä tiennyt en 25.12.2023 2 Runo
New England Voittamaton 24.12.2023 2 Runo
New England Oodi ilolle 6.12.2023 2 Runo
New England On niin helppo olla onnellinen 3.12.2023 2 Runo
New England Viimeinen tanssi 26.11.2023 1 Runo
New England Unfaithful 24.9.2023 6 Runo
New England Principles of Lust 23.9.2023 4 Runo
New England Kun katsoit minuun 2.9.2023 4 Runo
New England Tehdään jotain kaunista 26.8.2023 3 Runo
New England If you leave me now 24.8.2023 2 Runo
New England Life 23.8.2023 1 Runo
New England Addicted to Love 22.8.2023 3 Runo
New England Sulle silmäni Annan 21.8.2023 1 Runo
New England Mighty Love 4.8.2023 2 Runo
New England Perfect Day 29.7.2023 1 Runo
New England Run to You 25.3.2023 2 Runo
New England Heavy on my Heart (I can't make it alone) 11.3.2023 3 Runo
New England The Islander 4.3.2023 2 Runo
New England Sieluni syfilis (believe in me) 19.2.2023 5 Runo
New England Kohta sataa 5.2.2023 4 Runo
New England Lady 29.1.2023 2 Runo
New England Hello 28.1.2023 3 Runo
New England Lost boy 22.1.2023 4 Runo
New England Pure mua 21.1.2023 5 Runo
New England Sininen sointu 15.1.2023 3 Runo
New England Dance D'Amour 6.1.2023 2 Runo
New England Rebel Yell 1.1.2023 3 Runo
New England Ashes 31.12.2022 1 Runo
New England Separate Ways 27.12.2022 1 Runo
New England Shy 18.12.2022 1 Runo
New England It's only money 11.12.2022 2 Runo
New England The touches I greet, the love that I meet 24.9.2022 1 Runo
New England Yhtenä Iltana 18.9.2022 3 Runo
New England What's the frequency 24.7.2022 2 Runo
New England Ota ajatus ja liikuta mua ( ota syliin ja suutele mua) 22.7.2022 1 Runo
New England Olettamuksia 15.7.2022 1 Runo
New England Kielletty leikki 14.7.2022 1 Runo
New England Lost my Faith 13.7.2022 2 Runo
New England Blue 8.6.2022 1 Runo

Sivut