Jalokivi kimmeltävä,
hämmentävä lasin sälä.
Miten kourani kokoiseen rahtuun
koko maailmani mahtuu?
Kuin rikas mies konsanaan
valvoo rahan mahtia.
Tapaan samaan mut liittää saa:
palvon sydämeni kahtia.
Nostan sut Näsinneulaan,
kohotan kukkuloille;
näytteille kultateille,
sirottelen kauppiaiden reiteille.
Mutta luovuta sua en kätöseen
puhtaisiimpinkaan.
Silkkihansikkaat saa luovuttaa,
omastain en jaa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
