Olitko mun oma enkelini?

Olitko mun oma enkelini?
Kauniimpi kuin taivaan sini.
Jumalalta apua pyysin,
sillä olin yksin, tyystin.

Jumala antoi minulle toivon,
sinun katseesi kauniin loiston.
Enää en ollut niin yksinäinen,
mutta hetki ol’ vain häilyväinen

Sinä olit minun rakkauteni,
toivon antaja, maalaukseni.
Sinun vuoksi jaksoin taistella,
riitti, et sain kauneuttas katsella.

Lopulta työsi oli täytetty,
sillä mun sieluni ol’ säilytetty.
Sinä jouduit lähtemään,
auttamaan muita elämään.

Voih, kunpa et olis mennyt.
Mut’ juuri on tammen nyt,
tukevaan, istutettu alustaan,
jonka pääl’ jaksaa jatkaa ainiaan.

Näin ma luulin et asia ois,
mut tieto tuli, veti valheen pois.
Kaiken nyt mä käsitän,
kuink’ väärin ymmärsin tän.

Jos jotain et voi ymmärtää,
tiedä, et sun mielt hämärtää.
Jumala pitää meistä huolen,
vaik on taivaan tuolla puolen.

Jumala ei mua auttanut,
vaik silt olis näyttänyt.
Minä en kärsinyt mitään täs,
se olit sä, siin suuremmas hädäs.

Minä en tarvinnut auttajaa,
elämääni, en edes korjaajaa.
Minulla elämä hyvin kiisi.
Minä se olin sun enkelisi.