Matkalla ihmisen täydellisyyteen
johon se kaiketi pyrkii
kaikki alkaa samasta pisteestä
kuin mihin se lopulta päätyy:
me olemme ylimääräisiä kappaleita
rajallisessa valtakunnassamme
Meidän maailmakaikkeudessamme
yksilö on merkityksekäs vasta
kun se on viimeinen
tai ensimmäinen laatuaan
ja silloinkin tietenkin
vain itselleen
Ennen kuin ylitämme rotumme
meidän on pakko vetää pois
ihmisen ja koneen välinen raja
Luomme esimerkin itsestämme
omituisen merkkipaalun
ylitietämisen kehityksestä
ennen kaikkea sääliä herättävän
laitteen itseämme paremmasta
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi