Ei se mennyt niin

Nämä seitsemän vuotta,
en tiedä kuinka kuvailisin sitä.
Aika on ollut täynnä ilon ja rakkauden tunteita,
se on ollut myös kaipausta, katkeruutta ja surua.

Koko tämän ajan olen ollut olemassa,
aivan lähellä.
Sinulla on tytöt vaihtuneet,
minä olen pysynyt.

Olen ollut valmis valvomaan öitä kanssasi.
Pyrkinyt auttamaan vaikeina aikoina.
Olen yksin ylläpitänyt ystävyyttämme
ja aina olen antanut anteeksi temppusi.

Sinulla omat keinosi ja olen koukussa sinuun.
En osaa laskea irti.
Kun yritän unohtaa sinut,
rakentaa oman elämäni palat paikoilleen.
En saa sinua mielestäni,
mietin mitä mieltä sinä olisit asiasta.
Vaikka sinä et edes välität.

Sanot toista ja teot näyttää toista.
Inhoan sitä että olen jumittunut sinuun,
toivoisin voivani päästä irti.
Olla sen verran itsekäs,
enkä antaisi enään anteeksi.

Aina sanot hyvästi,
aina palaat sekoittamaan maailmani.
Olet minulle aurinko hyvinä hetkinä.
Kuitenkin yleensä kuin huumetta,
et tee hyvää minulle, tuhoat minua hiljaa.
Joskus kadun sitä että tutustuin sinuun,
vaikka rakastan sinua aina jollain tasolla.

Kaikki olisi voinut mennä toisin.
Toivon että olisin valinnut toisin,
ettet olisi elämässäni.