Rikkinäinen (songfic)

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

Sinä tämän aloitit,
en minä pyytänyt mitään.
En minä halunnut mitään,
en vaatinut mitään.
Silti sinä lähdit tähän leikkiin.

Nää seinät kaatuu mun päälle, tääl on liian vähän tilaa.
Mua ahdistaa, enkä mä kestä tätä olotilaa.
Älä pilaa mun elämää, älä pilaa tätä kaikkee.
Mä hajotan kaiken ympäriltä, olo on niin vaikee.
En pysty syömään, en pysty ajattelemaan.
En pysty keskittyyn mihinkään, enkä tee mitään.
Mä pidän kännykkää kädessä, numerot edessä.
Muistuttaa mua susta, en kestä tätä ahdistusta.

Annoin periksi,
halusin katsoa mihin sinusta on,
halusin katsoa mihin minusta on,
olenko valmis,
olenko rohkea.
Mutta mihin sinä jäit?
Jätit minut yksin.

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

En minä vaatinut sinulta mitään,
pyysin vain huomiosi.
Vaikka itse tämän aloitit,
keksit aina tekosyitä.
Miksi jätit minut yksin,
yhtäkkiä?

Mä oon itkenyt kaks viikkoo, enkä kestä enää.
Meen pilkun jälkeen aina sänkyy, enkä pysty herään.
Mä kerään valokuvii susta, niitä on jo ihan liikaa.
Nään unia sinusta, enkä kestä tätä piinaa.
Seinät lähestyy mua, tää mesta kutistuu kokoon.
Mul on pää kipee, lääkkeet ei auta tähän oloon.
Elämäss ei oo toivoo, mikä mua enää estää.
Mä en oo niin vahva, et voisin tän kestää.

Lopultakin sinä heräsit.
Huomasit.
Lupasit.
Mutta mitä teitkään,
peräännyit ja puolustauduit.
Yllätit ja petit minut,
sait minun vereni kiehumaan.
Oliko mitään oikeasti totta?

Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en oo pyytäny mitään sinulta - varsinkaan.
Mä en oo pyytäny mitään mitä sinulta saan.
Mä en haluu et sä kaadat kaiken paskan mun niskaan.

Kuvittelin,
että sinä olisit luottamuksen arvoinen.
Niin paljon kun asiasta puhuimme.
Ja nyt sinä teit sen pahimman,
mitä ikinä pelkäsin.
Petit minun luottamukseni,
vaikka vannoit että olet tukenani,
et ikinä tee niin.
Nyt en halua kuulla nimeäsi,
en halua nähdä sinua.
Mutta se on mahdotonta.
Ja sinä et luultavasti edes ymmärrä mitä teit.