amforasta muotoutuu metaforia
sananvalajan pajassa,
jossa kielikuvat kirjoitetaan saveen ikuisesti
juokseviksi koiriksi, jotka eivät koskaan pure ruokkivaa kättä
sillä kädessä on kynä ja kynässä hengen ravinto
pisteessä, josta kaikki alkaa ja pisteessä, johon kaikki päättyy
ja se mitä välillä on, on tehty täytesanoilla painavaksi
ajatusten nousta lentoon
Mutta kirjoittaja...
kirjoittaja on vain virvoittava tuuli
lukijan huulilla, joilla todellinen luovuus kukkii
vuodenajoista piittaamatta
Selite:
Jokainen lukija antaa kirjoittajan teksteille aina oman henk.koht. tulkintansa. Luovuus asuu meissä jokaisessa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut