Joskus mietin, että onko tässä toiminnassa mitään järkeä?
Että vetää verhot tiukasti ikkunan eteen, kun aurinko paistaa.
Ja avaa verhot uudelleen illan pimetessä, mutta sammuttaa valot etteivät ohikulkijat näe sisään.
Haluaa tulla nähdyksi
huppu päässä.
Katselee taivasta haaveillen näkevänsä täysikuun ja kiroaa sen alimpaan helvettiin unettomuutensa tähden.
Lämmittelee käsiään kahvikupin ympärillä upottaakseen ne seuraavaksi ranteita myöten jääkylmään veteen, koska ahdistaa.
Harjoittelee tietoista läsnäoloa niin kauan, että jää sinne.
Laittaa väsyneenä radion päälle ja tuumii Alaniksen kuullessaan, että mitäpä luulet.
Selite:
Niin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Vakava aihe tosin runolla mutta silleen hyvällä tavalla pilke silmäkulmassa. Eli onnistuminen!
Sivut