Kyllä minä muistan aallot,
selkäni takana nousevat hiekkadyynit ja
miltä tuntuivat huulesi
minua maistaneet ja
minun nimeäni hiljaa kuiskanneet
Ja kun suljin silmäni en ollut missään ja
samalla kuitenkin kaikkialla sillä
maailmani oli hetken täynnä
meitä
minua
sinua
enkä pelännyt jäädä veden alle.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| sonia | Nimetön | 21.2.2014 | 0 | Runo |
| sonia | Nimetön | 5.1.2014 | 2 | Runo |
| sonia | Harha | 5.1.2014 | 0 | Runo |
| sonia | Nimetön | 5.1.2014 | 0 | Runo |
| sonia | Nimetön | 28.8.2013 | 0 | Runo |
| sonia | Risteys | 5.8.2013 | 0 | Runo |
| sonia | Likaiset Lapset | 31.3.2013 | 0 | Runo |
| sonia | Löytöretkeilijä | 31.3.2013 | 2 | Runo |
| sonia | Pinot Grigio | 31.3.2013 | 0 | Runo |
| sonia | Nimetön | 31.3.2013 | 1 | Runo |
Kommentit
Ihanuus tämä :)
Haikea ja ihana runo!