Ylevää ja kaunista

Runoilija Leonnart

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 28.11.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kylmissään sänkynsä reunalla
Yksi yksinäinen
Unetonna peittonsa alla

Ajatuksiensa seurassa petollisessa

Eivät tahdo rauhaa antaa
Unelmissa toiveet kukoistaa
Saati mieltänsä kohentaa

Niin ylevä ja kaunis on yksinäisen yö

Valumaan on aika kuitenkin luotu
Edessä polvistuu päivä ja yö
Kruunustaan ei se kuunaan luovu

Nyt jo hikisenä yksi yksinäinen
Vääntelehtii ihmisyytensä äärirajoilla
Ei itseään enää kauniiksi tunnista
Väsyneenä anelee; antaisit jo unieni tulla

Aamuyön porteilla, ajatuksiensa raunioilla
Eläin uuvuksiin itsensä nujertanut
Kuristunut märkään peittoonsa
Tukehtunut karheaan tyynyynsä

Valo raosta sarastaa, hieman taitaa lämmittää
Kovin on ihmisriepu jo uupunut
Silmänsä aavikon hiekkaa
Eikö ole vielä tarpeeksi riutunut?
Huulensa kuivunutta kuolaa

Onhan unikin hetki unelmaa

Viimein saanee yksinäinenkin nukahtaa

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot