Nimetön

Runoilija Niinkuin ennen

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.4.2004
Viimeksi paikalla: 6.5.2020 1:03

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

''Sellainen hänen sielunsa oikeasti oli, mutta nyt se oli kuohilas, pelkkä köntti rapautunutta kiveä ja ruostetta, ja se väitti hiljaisella mutta sitkeällä äänellä kaikkea vastaan, teki asioista häpeällisiä ja pahoja ja rumia, eikä se yksinkertaisesti sallinut hänen olla hyvä''
 

Kun hänen päässään alkaa pyöriä
yhdestä liian nopeasti poltetusta mentholtupakasta.
ja hän keksii missä hän on hyvä;
hän on hyvä valehtelemaan itselleen.

Selite: 
Peilikuva viime viikonlopusta, täydellinen peilikuva siitä.
Kategoria: 
 

Kommentit

yhdyn edellisiin: todella mielenkiintoinen runo.
pidin kuitenkin :>

hyvin mielenkiintoinen.

en ole varma ymmärsinkö tämän idean, mutta
ehkä sitä ei ole tarkoitus täysin ymmärtääkään..?

pidin silti kyllä.

tää on tosimielenkiintonen! laittaa oikeen kunnolla ajattelemaan :) joskus täytyy valehdella myös itselleen.. tai ehkäpä vain itse ajattelee valehtelevansa itselleen.. monimutkaista, mut tosikiva runo. :)

Pahinta on huomata
valehtelevansa vain itselleen.

Hieno. :)

 

Käyttäjän kaikki runot