He.

Runoilija armahdettu

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 29.2.2004
Viimeksi paikalla: 11.10.2020 23:18

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
19.8.1989

Minä, jonka mielessä on sanoja liikaakiin. Joka joskus ahdistuu siitä, kun ei saa tunteitaan ulos millään keinolla. Minä, joka tunnen kaiken täysillä, aurinko/hurrikaani, se olen minä. Hyvä runo saa kädet tärisemään, minä joka itken usein teidän teksteille, joka samastuu helposti. Saatan unohtua tähän hetkeen, sitten ottaa taas kiinni maailmasta ja olla takaisin. Ihminen, joka tarvitsee toista.
 

Ilman heitä olisimme tänään kahden
tässä maailmassa, jossa paikkoja
onnellisille on vain rajattu määrä.

He halkaisivat meidät kahtia,
ikään kuin meidän sielumme voisivat
toisistaan koskaan erota niin helposti.

Minä jäin tähän makaamaan,
odottaen sinun korjattua versiota
vain huomatakseni jääväni yksin.

Heidän voittonsa maistui kirsikoilta
ja mansikoilta kermavaahdon kera,
kun he nauttivat sitä sinun päältäsi.

Minä kun luulin, ettei meitä voisi erottaa
mikään tässä maailmankaikkeudessa,

huomasin olevani aivan väärässä.
Sillä sinä halusit olla heidän kanssaan
onneton.

Selite: 
Ei tämä totta ole minun maailmassani, mutta menneisyys toi tämän tuotoksen tänään - pitkästä aikaa jotain.
Kategoria: 
 

Kommentit

aika huikea.
lopusta löysin itseni.

t. roihu/livsfara :)

hienosti kirjoitettu runo, pidän

Hui
Itselleni tulee kuva petollsesta rakastetusta
ja runon testi on jotenkin hyvin kylmää
suorastaan jäätävää

 

Käyttäjän kaikki runot