hetken sylissäsi olla sain
mutta pian se ohi oli vain
käänsit selkäsi, sanoit hyvästi
katsoit minuun todella kylmästi
sanoit: se on nyt mennyttä
podin järkyttävää syyllisyyttä
itkin ja paruin, kysyin miksi?
et sanonut muutakuin siksi:
että olit kyllästynyt
ja tympääntynyt
minuun ja minun oikkuihini
mutta sitten tulinkin jo tolkkuihini
hieroin silmiäni
venytin käsiäni
makasin hiiren hiljaa sängyllä
näin kyyneileitä tyynyllä
se olikin siis unta?
Selite:
hyi kamala mikä uni.. ja p*ska runo myös. mutta näin aamulla en parempaan tunteen purkaukseen kykene.. vieläkin ahistaa.. mutta tiedänpähän nyt, että voisi olla paljon huonomminkin asiat.. kiitos sinun jaksan puurtaa taas <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Painajaisia sitä kyllä nähnyt itsekkin ja useat yöunet mennyt vähiin sen takia. Hieman surullinen tämä on mutta täyttä asiaa sekä vähän tunteellinen
Kyllähän tässä kaikki painajaisen ainekset on, onneksi ne on vain unta. Ahdistus mikä niistä hetkeksi tulee on kyllä aitoa. Hyvä runo