Jalokivien sirpaleet.
Niin hajallaan.
Värinsäkin kadottaneet,
arvottomiksi.
Miten ne kokoaisin, kauniisti asettelisin?
Jalokivet niin särkyneet,
mustan usvan peitossakin.
Niitä en unohda,
en pölyttyä salli.
Keinot löydettävä on,
kivet kirkkaaksi palautan.
Pölyhuisku siihen ei riitä,
ei mustaa nokea se poista.
Ei niillä taaloja toreilla kerätä,
ei ihastelevia katseita.
Rosvoiltakin turvassa pysyvät.
Kuinka arvon niille palauttaisin?
Kirkkauden häikäisevän?
Keinot kyllä tiedän.
Läpi kivisten katujen kuljettava.
Kivet ja kannot käännettävä.
Haukkaa silmiin katsottava.
Niin hajallaan.
Värinsäkin kadottaneet,
arvottomiksi.
Miten ne kokoaisin, kauniisti asettelisin?
Jalokivet niin särkyneet,
mustan usvan peitossakin.
Niitä en unohda,
en pölyttyä salli.
Keinot löydettävä on,
kivet kirkkaaksi palautan.
Pölyhuisku siihen ei riitä,
ei mustaa nokea se poista.
Ei niillä taaloja toreilla kerätä,
ei ihastelevia katseita.
Rosvoiltakin turvassa pysyvät.
Kuinka arvon niille palauttaisin?
Kirkkauden häikäisevän?
Keinot kyllä tiedän.
Läpi kivisten katujen kuljettava.
Kivet ja kannot käännettävä.
Haukkaa silmiin katsottava.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
