Muuri liian korkea.
Kynteni verille revin,
muurin sormillani muserran.
Pieniksi paloiksi, hiukkasiksi.
Etkö ymmärrä?
Mitä kaipaat?
Et sinä heikko ole.
Myös alastomana vahva.
Ja juuri se oikea.
Ei muuria yksin murreta.
Ei yksin seiniä kaadeta.
Siihen muut voimat ohjatkoot.
Tuskaa se tuottaa.
Ehkä haaskojen kynsiin kuljettaa.
Ei haaskoista irti pääse.
Sisällesi jäävät,
jos omillasi et raapia uskalla.
Revi ja raasta niin,
että puhtaus paistaa.
Ei kaikkia taaksesi jättää tarvitse.
Voi ne myös sydämessä kantaa,
kultaisessa lippaassa kuljettaa.
Rakkaudella sivellä.
Kultaakin arvokkaampaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut