Leijona hampaansa irvisti,
kuninkuutensa osoitti.
Pelkoa täynnä,
komeaa harjaansa heilautti.
Täynnä itseään, tyhmä kun oli.
Ylpeytensä alle pelkonsa piilotti.
Heikkoutensa. Muut luotaan karkotti.
Jos lähelleni uskallatte, taivaan merkin teille näytän, uhosi.
Ei minua kukaan ennekään lannistanut ole.
Kaukana pysy, sinä kerjäläinen.
Minulta et haluamaasi saa.
Mene matkoihisi, omille kurjille teillesi.
En sinua tarvitse, en ketään muutakaan.
En edes silmiäsi näe,
en päällesi katso.
Itseni tunnen, se riittää.
kuninkuutensa osoitti.
Pelkoa täynnä,
komeaa harjaansa heilautti.
Täynnä itseään, tyhmä kun oli.
Ylpeytensä alle pelkonsa piilotti.
Heikkoutensa. Muut luotaan karkotti.
Jos lähelleni uskallatte, taivaan merkin teille näytän, uhosi.
Ei minua kukaan ennekään lannistanut ole.
Kaukana pysy, sinä kerjäläinen.
Minulta et haluamaasi saa.
Mene matkoihisi, omille kurjille teillesi.
En sinua tarvitse, en ketään muutakaan.
En edes silmiäsi näe,
en päällesi katso.
Itseni tunnen, se riittää.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi