Paradoksi

Runoilija Onerva L.

nainen
Julkaistu:
67
Liittynyt: 5.8.2021
Viimeksi paikalla: 2.1.2024 13:33

Asuinpaikka: Oulu
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ihminen ei valaistu valon hahmoja kuvitellen, 
vaan tekemällä pimeydestä tietoisen asian.


C.G.Jung


 

Tiedäthän sen tunteen, kun ”joku muu, jokin voima sisälläsi kirjoittaa”?

 
Ei aurinko enää nouse.
Kaikki poroksi palanut on.
 
Siksi olet täällä.
 
Riisu raskas viittasi.
Luovuta turha kruunusi.
Alas valtikkasi laske.
 
Et aurinkoa enää tarvitse ihoasi sivelemään.
Et metsän puita näkymääsi estämään.
Et meren aaltoja mieltäsi kirkastamaan.
 
Viittasi alle katso ja tunne se tuulen vireys,
ne tuiskut ja myrskyt.
 
Ne sinut eloon herättää.
 
Ei kruunu enää päähäsi haavoja tee.
Ei samettiviitta hartioitasi alas laske.
 
Meren kristallit kohtaat.
Auringon kirkkauden.
Sumu taaksesi jäänyt.
 
Vain kirkkaus.
Vain valo.
 
Siksi olet täällä.

 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot