Juon kahvia
ruusunpunaiset
lasit silmilläni,
hengitän kevään höyryjä,
sillä sielussani
asuu kerrankin minä,
joka on höyhenenkevyt,
viaton ja joka
ei pelkää enää
peilikuvaansa.
Sävelin yhteisin
kanssa mustarastaan,
olen ujo, mutta
sentään tänään
olen kaunis
vaikka röyhtäisinkin
pelon pois omalta
tunnoltani.
Olkoon tämä siis
karkauspäiväni.
Ruusunpunaista kahvia
(c) Oiva Utumaa
ruusunpunaiset
lasit silmilläni,
hengitän kevään höyryjä,
sillä sielussani
asuu kerrankin minä,
joka on höyhenenkevyt,
viaton ja joka
ei pelkää enää
peilikuvaansa.
Sävelin yhteisin
kanssa mustarastaan,
olen ujo, mutta
sentään tänään
olen kaunis
vaikka röyhtäisinkin
pelon pois omalta
tunnoltani.
Olkoon tämä siis
karkauspäiväni.
Ruusunpunaista kahvia
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




