Nimetön

Runoilija maiko

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.6.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

ja niin aloimme vähitellen kadottaa yhteyttä toisiimme,
eksyimme ja harhailimme toistemme sydämistä,
kompuroiden kuilun reunalla,

sinä juokset minua kiinni,
tunne kuinka pakenen luontasi_on aito,
kuulen kuinka huudat nimeäni,
tunnen kuinka saavutat minua ja tarraat ranteistani,
kiedot kätesi ympärilleni ja minä alan näprätä rastoja hiuksissani,
yritän välttää kosketustasi ja rimpuillen yritän saada itseni vapaaksi,
yrität hallita minua ja minä yritän paeta otteestasi,
puhut ja kuuntelen kuinka äänesi kuuluu vaimeani jostakin kaukaa,
jatkan näpräämistäni ja turhaudut,
juoksen jälleen pakoon sinua,
tällä kertaa uusissa korkokengissäni

tulet sisään ovesta raosta,
minä istun selin sinuun päin,
leikkaa paperia ja taittelen tuhatta kurkea,
lattialla vain lukuisia ruttuisia yrityksiä onnesta,
kankaisia ja lasisia ruusun palasia,
muovisten nukkejen alastomien kehojen alla,
sinä leikkaat paperista lumihiutalaita ja muistelet ensisuudelmaamme,
minä istun ja leikkaan hiuksiani,
liimaan itseeni hopeisia tähtiä ja naurahdan väkinäisesti,
sinä olet jättänyt varjosi makuuhuoneeseeni.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

pidin paljon

 

Käyttäjän kaikki runot