Kahdeksan
yhdeksän
kymmenen,
"piilossa tai ei
täältä tullaan !"
Ja niin lähti etsijä
rakastaan löytämään,
jopa läpi
harmaan kiven,
mutta lintuna
ei lentämään.
Siipiä ei silloin
oltu vielä keksitykkään,
ja perhosillakin
oli lasipallo ympärillään.
Oli miehenkin
niin kovin vaikea
hengittää,
leikki ei tuntunut
enää mukavalta,
ja äänimerkitkin
voitiin jo unohtaa.
Lapsetkin huusivat
leikkikentillään;
"miksei mies enää
löytänytkään enkeliään?"
Lopulta oli illankin
aika alkaa
hämärtää,
sumu puki
alastoman taivaan,
joka sai
miehen itkemään.
Oli aika riisua
kovan miehen maski
ympäriltään,
kun aika jatkaa nyt,
rakkaudesta kuolemaan ja
kuolemasta ikävään.
Selite:
viimeinen piilossa on mätä muna
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea runo ja hieno toteutus, pidän paljon!
Tässä oli jotai kiehtovaa.
En ehkä ihan kaikkea ymmärtänyt,
mutta eihän runoja aina tarvitsekaan.
"Siipiä ei silloin
oltu vielä keksitykkään,
ja perhosillakin
oli lasipallo ympärillään."
Tuo säe kosketti.
Perhosia minunkin
runoissani lennellyt
nykyään paljon.
Kaiken kaikkiaan,
oikein mukava runo. ^^
tykkäsin kerronnasta ja varsinkin nuo jotkut kohdat kolahti ja laittoi miettimään merkityksiä, kuten "siipiä ei silloin oltu vielä keksittykään" ja muutama muukin. n-kirjainta EI kuulu kirjoittaa enää -sanan perään. se häiritsee ainakin tätä lukijaa. muilta osin annan reilusti pojoja kirjoituksesta.
Upea runo ja hieno toteutus, pidän paljon!
Tässä oli jotai kiehtovaa.
En ehkä ihan kaikkea ymmärtänyt,
mutta eihän runoja aina tarvitsekaan.
"Siipiä ei silloin
oltu vielä keksitykkään,
ja perhosillakin
oli lasipallo ympärillään."
Tuo säe kosketti.
Perhosia minunkin
runoissani lennellyt
nykyään paljon.
Kaiken kaikkiaan,
oikein mukava runo. ^^
tykkäsin kerronnasta ja varsinkin nuo jotkut kohdat kolahti ja laittoi miettimään merkityksiä, kuten "siipiä ei silloin oltu vielä keksittykään" ja muutama muukin. n-kirjainta EI kuulu kirjoittaa enää -sanan perään. se häiritsee ainakin tätä lukijaa. muilta osin annan reilusti pojoja kirjoituksesta.