Ei tule

Elämän pienet ilot
viettelevät tarkoituksettomuuteen:

Silloin tällöin
en tunne tarvetta suurtekoihin
- voi olla että kaikki tarpeellinen
mahtuisi pieneen kaksioon

Antakaa minulle tyytymättömyys
antakaa minulle elämä!

Ja täytyyhän sitä ihmetellä:
pinnallinen ja tunnekylmä
ja niin vähällä pärjää
ja sitten kun puhutaan yleisellä tasolla
niin toistelee kaavoja
ja takertuu pikkuseikkoihin

Ottakaa pois
tämä mukavuus ja turva
Liian itsevarma
liian rohkea
ja rangaistukseksi
ei koskaan tule mitään:
minä haluan kaiken
enkä pysty
enää mihinkään

Ja tulee poika
pieni ja sievä
ja on päätä pidempi
ja voimaa on kuin pienessä kylässä

Käteni eivät ole enää vahvat
(eilen kuulin kauniin laulun)
otsani kirkas
(tänään sain nukkua niin pitkään kuin halusin)
olen veltto, voimaton ja turta
(minusta välitetään)

Ja on ihan väärää tyyppiä
puhuu kuin mies ja näyttää lapselta
(ymmärtää mitä sanon
ja vastaa niin, että minä ymmärrän)
eikä noin paksulla murteella puhuen
voi satuttaa ketään, eihän?

Antakaa minulle tuska
antakaa minulle tarkoitus

Sillä minä en kuulu satuihin
enkä pieniin hetkiin, enkä puhu onnesta
Minä